torstai 30. tammikuuta 2014

Mina studier


Eilen oli hyvä päivä. Meillä oli kurssin ensimmäinen seminaari, jossa pidimme ryhmissä lyhyet presentaatiot. Oma osuuteni, kuumottava kolme minuuttinen, meni ihan hyvin ja sen jälkeen oli voittajafiilis. Aiheenamme oli Rehn-Meidner modellen och dagens arbetslinje. Voitte kuvitella, että kun tavallisissa kahvipöytäkeskusteluissa on välillä vaikea löytää oikeita sanoja, niin keskusteleminen taloudesta ja työmarkkinoista on aikamoinen haaste. Onneksi ryhmäläiseni ovat kärsivällisiä ja kannustavia ja jaksavat vastailla kysymyksiini. Puhetahtiaan he eivät hiljennä ollenkaan, mutta ehkä se on vain hyvä.

Tein periaatepäätöksen, etten puhu ryhmäni kanssa englantia, ellei ole aivan pakko. Vielä ei ole ollut (se mitä en ymmärrä, ei ole tärkeää - antaa mennä ohi vaan!). Olisi helppoa sanoa kärsimättömänä ajatuksiaan englanniksi, mutta siihen tapaan jumiutuminen ei edistäisi oppimistani. Erehdyin eräällä luennolla kysymään vieruskaveriltani: Vad är konkurrens (kilpailu) på engelska? Lopun luennon tyttö sitten tunsi olevansa velvoitettu puhumaan minulle englantia, vaikka vastailin koko ajan ruotsiksi. Lisäksi tämä tyttö oli se ainoa ruotsalainen, joka ei puhu kovin vahvaa englantia, joten hän selkeästi ahdistui tilanteesta. Häntä ei muuten ole tuon luennon jälkeen näkynyt kurssilla - toivottavasti ei saanut traumoja seurastani.

Takaisin seminaariin. Aluksi opettaja pyysi kaikki esittelemään itsensä. Kukin kertoi nimensä, mitä on opiskellut sekä mikä on lempparijälkiruoka. Nimet eivät tietenkään jääneet mieleen, mutta hei, toi tykkää creme bruleesta! Itse olen täällä naapurimaassa jo parin viikon jälkeen muuttunut kovin isänmaalliseksi ja vastasin tietenkin Fazerin sininen. Esittelykierros oli mukava, sillä nyt kaikki ryhmässämme tietävät minun olevan ulkomaalainen. Kivempi, että tiesivät etukäteen, kuin että hellyttävä aksenttini olisi aiheuttanut ihmetystä kesken oman presentaationi. Ruotsalainen student buddyni sanoi, että suomenruotsi kuulostaa heidän korvaansa calming and cute - no parempi kai söpö kuin typerä?

Taustalla Lisebergin huvipuisto - sinne keväällä!
Handelshögskolanin lukusali

Tein edellisenä iltana itselleni muistiinpanot osuuttani varten. En todellakaan luottanut vain avainsanoihin, vaan kirjoitin kokonaisia lauseita, vuorosanoja. Mietin aluksi, että onko noloa vilkuilla koko ajan papereita, mutta itse asiassa suuri osa ruotsalaisistakin luki osuutensa suoraan paperilta. Meidän ryhmän vuoro oli toisena ja ai että kun jännitti! Ennen osuuttani heitin vielä läpän Muminsvenskasta (toimii joka kerta) ja sain sympatiat puolelleni. Ja hyvinhän se meni! En tietenkään tiedä, miltä suoritukseni kuulosti natiivien korvaan, mutta itselle jäi hyvä fiilis ja ainakin sain itseni ymmärretyksi. Jee! 

Seminaareissa on tietenkin ideana myös keskustella muiden töistä, mutta tähän suoritukseen en vielä taipunut. Keskustelua on vielä melko hankalaa seurata ja aivot eivät yksinkertaisesti toimi niin nopeasti tällä kielellä. Lisäksi kun ryhmätyöt olivat aiheesta Ruotsin taloudellinen kehitys 1700-luvun lopusta tähän päivään, ei tarvittavaa sanastoa tullut mieleen ihan tuosta vain. Lohduttaudun kuitenkin sillä, että useampi ruotsalainenkin oli tuppisuuna keskustelujen ajan. Uskon myös mukavan opettajamme päästävän minut kurssista läpi hieman helpommalla kuin muut. Reppana-vaihtarin etuuksia! Näitä seminaareja on jäljellä vielä neljä, toivottavasti kaikista jää yhtä hyvä fiilis!

Jos ruotsi olisi äidinkieleni, olisi seminaarit melko pienitöisiä. Kirjallisuuden lukemisen lisäksi ryhmätyön tekemiseen meni noin tunti. Seminaarit eivät kuitenkaan ole ainoa vaihtarille stressiä tuottava seikka kurssillamme. Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, kurssi on työläs.





Ruotsissa keskitytään yleensä yksi periodi yhteen 15 opintopisteen kurssiin. Malli on mielestäni ihan toimiva: ei tarvitse poukkoilla aiheesta toiseen, vaan voi kunnolla syventyä yhteen kurssiin kerrallaan. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että Suomen 3 x 5op kurssit ovat työmäärältään paljon vähäisempiä tähän yhteen saman arvoiseen kurssiin verrattuna. Ehkä tuntemus johtuu siitä, että Valtsikassa on tottunut välillä saamaan noppia melko helpolla. Lisäksi ruotsiksi lukeminen on puolet hitaampaa kuin suomeksi tai englanniksi. Teen muistiinpanot käsin, mikä on tietysti hidasta, mutta onpa ainakin aikaa prosessoida tietoa. Normaalisti kirjoitan koneella, mutta täällä se ei vain tuntunut toimivalta. Uusia sanoja tulee koko ajan, joten niitäkin täytyy kirjoittaa ylös ja harjoitella. Ihan sanasta sanaan en pysty kirjallisuutta lukemaan, muuten ei olisi mitään mahdollisuuksia saada kirjoja luettua helmikuun lopun tenttiin. Ruotsiksi on välillä kuitenkin vaikea hahmottaa tekstistä, mikä on jutun pääpointti. Kysyin yhdeltä kurssikaveriltani, lukevatko he ihan oikeasti kaiken. Kirjallisuutta on niin paljon ja lisäksi tahti on aivan huikea. Poika vastasi, että hän itse lukee kyllä kaiken yksityiskohtia myöden, mutta ei tee muistiinpanoja. No, itse teen juuri toisinpäin. Ilman muistiinpanoja en pärjäisi millään.

Kurssi kestää kaksi kuukautta ja koostuu seuraavista osioista:

1) Luennot. 2 - 3h kerrallaan. Ensimmäiset pari viikkoa luentoja on viitenä päivänä viikossa, jatkossa hieman vähemmän, koska vapaa-ajalla tehdään ryhmätöitä ja tentti. Luennot eivät ole pakollisia ja Suomessa olenkin toivoton luentojen skippaaja, mutta täällä aion käydä kyllä jokaisella! Kun on tottunut siihen, että yhtä kurssia on yleensä kerran viikossa, niin tähän viiteen kertaan viikossa oli vähän totuttelemista. Tuntuu, että luennon asioita ei ehdi sisäistämään eikä varsinkaan opiskelemaan itse kirjallisuudesta, kun jo seuraavan päivän luento alkaa.
2) Seminaarit. 5 kappaletta. Seminaarit ovat pakollisia. Luetaan määrätty kirjallisuus, keskustellaan asetetuista kysymyksistä ryhmissä ja tehdään noin 10 minuutin presentaatio keskustelun pohjalta. Seminaarissa esitetään oman ryhmän presentaatio ja keskustellaan muiden töistä.
3) Kotitentti. Helmikuun lopussa GUL:iin, eli paikalliseen Moodleen, ilmestyy kotitentin kysymykset. Jokaisesta kysymyksestä (3-5 kappaletta) tehdään maksimissaan kolmen sivun vastaus ja tähän on aikaa yksi viikko. Tästä tenttimuodosta olen erittäin kiitollinen!
4) Fördjupningsarbete. Ryhmissä tehdävä syventävä kirjallinen työ, jonka pituus on noin 20 sivua. Yök. Lisäksi työstä tehdään suullinen esitys. Vielä ei olla saatu tarkempia ohjeita työn toteuttamiseen, mutta se on ainakin varmaa, että ryhmäläiseni saavat oikolukea tekstiäni aika huolella!
5) Kirjallisuus. Kaikki edelliset perustuvat tietenkin kirjallisuuteen. Luettavaa on yhteensä noin 2000 sivua yhdeksästä eri teoksesta. Kolme teosta on englanniksi, jee! Sinänsä luettava sivumäärä on ihan ok, kun ottaa huomioon kurssin laajuuden. Mutta tämä lukutahti, mitä nämä harjoittavat, on aivan käsittämätön! Vai mitä sanotte siitä, että ensimmäisten kolmen luennon jälkeen olisi pitänyt lukea jo 500 sivua? Ja itsehän sain kirjan vasta neljännen luennon jälkeen... Tällä hetkellä olen aikataulusta noin 350 sivua jäljessä ja huomenna tulee taas uudet lukemiset. Sinänsä tämä jäljessä oleminen ei ole vakavaa, koska ei kukaan näitä asioita vielä meiltä kuulustele. Luennoilla mukana pysyminen voisi tosin olla helpompaa, jos olisin lukenut etukäteen päivän aiheesta.

Kurssi arvioidaan asteikolla: Underkänd, Godkänd, Väl godkänd





Että niin. Tämän monsterikurssin lisäksi minulla on pari kertaa kuukaudessa kokoontuva ruotsin kielen iltakurssi ja maaliskuussa alkaa viestinnän kurssi englanniksi. Vaikka hommaa on todella paljon, niin olen silti tyytyväinen kurssivalintaani. Oma aika riittää kyllä kouluhommien lisäksi muihin vaihtarimenoihin, mutta ihmetyttää paikalliset opiskelijat, jotka käyvät tuohon päälle vielä töissä. Aikamoisia superopiskelijoita!

6 kommenttia:

  1. Voi tulee ihan omat Ruotsiopiskelut mieleen kun näitä lukee :) Oli kyllä jännittävää ja kehittävää se opiskelu siellä ja mietin usein samaa kuinka helpommalla pääsisi jos puhuisi ruotsia äidinkielenään. Sehän ei kuitenkaan ole se pointti, että pääsisi helpolla vaan että oppisi ruotsia! Nauti siitä, ettei tartte käydä töissä (vaikka varmasti mieluusti tulisitkin;) ja että voit keskittyä vain opiskeluun. Itsekin tykkäsin Göteborgin mallista käydä laajempia kokonaisuuksia kerralla niin ettei tartte keskittyä tuhanteen asiaan koko ajan. Nyt meinaa pää välillä hajota, kun on tutakurssit, sitten kandi ja siihen päälle vielä työt ja treenit. Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep näin on, hyvä etten jänistänyt ja ottanut enkuksi kursseja:) Hassua olla näin pitkä aika käymättä töissä, mutta täytyy tosiaan nauttia, ei varmaan tule vähään aikaan (toivottavasti) toistumaan! :p Tsemppiä sun kevääseen, erityisesti kandiin!

      Poista
  2. Oot kyl ollu niin kovin ahkera ja toimekas :) Hyvä Napsu!! Olen ylpeä sinusta ;)

    VastaaPoista
  3. Wou teillä on ihan järjetön määrä hommaa siellä! Ainaki pitäis ruotsi olla hyvällä tasolla puolen vuoden jälkeen :) Tsemppiä! Ite en vielä oikein tiiä mitä meidän kursseilla pitää tehdä ku ei oo luennot vielä kunnolla alkaneet. (Pari luentoa takana, joista toisella ei kerrottu mitään kurssin rakenteesta tai vaatimuksista ja kummallakaan ei tiedetty, että opetus pitäis tehdä englanniksi ;) )

    Hahaa olin muuten terävänä tyttönä laittanut kirjanmerkkeihin linkin ekaan postaukseen, jonka luin sulta ja sitten miettinyt, että et oo postannut mitään sen jälkeen :DDD

    Terveisin se vähemmän fiksu neiti L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, hommaa riittää! Tää kurssi päättyy maaliskuun lopussa ja sitten keväällä mulla onkin enkuksi yksi pienempi kurssi. Periaatteessa kiva, että voi ottaa rennommin ja käyttää loppu ajan nautiskelemiseen, mutta toisaalta haluisin kyl jatkaa ruotsiksi vielä. Ehkä katon, jos joku vähän helpompi kurssi löytyis på svenska. :)
      Portugalilainen tyyli kuulostaa myös oikein hyvältä!:D

      Poista