torstai 27. marraskuuta 2014

1 vuosi: suosituimmat postaukset

Hellurei! En jäänyt pysyvästi Göteborgiin, vaikka mieli olisi toki tehnyt. Viime viikko oli aikamoista haipakkaa töiden ja koulun kanssa, mutta nyt pitäisi taas helpottaa. Eilen esittelin graduni tutkimussuunnitelman ja pian pitäisi alkaa tosi toimiin sen suhteen. En voi käsittää, että olen nyt graduntekijä. 

Viime viikon keskiviikkona blogini täytti yhden vuoden. Samana päivänä tuli myös sattumoisin neljä vuotta siitä, kun tapasimme Mikon kanssa. Juhlistimme tätä syömällä nakkinuudeleita ja katsomalla Frendejä - ai että. Jottei blogin yksivuotinen taival mene ohi aivan ilman huomioimista, niin listasin tähän ensimmäisen blogivuoden luetuimmat postaukset.

 

 






torstai 13. marraskuuta 2014

Jag har saknat dig, Göteborg!

Täällä kirjoittelee innosta pihisevä tyttö, huomisaamuna heitän nimittäin repun selkääni ja suuntaan nokkani kohti Helsinki-Vantaata. Vaikka lentomatka ei päätykään uuteen ihmeelliseen kohteeseen tai lämpimille palmurannoille, niin en silti voisi olla enempää innoissani tästä matkasta. Kohde on nimittäin yksi lempparikaupunkejani koko maailmassa - kaunis, rakas, ihana Göteborg.

Palasin vaihdosta Suomeen viisi kuukautta ja yksi viikko sitten. En osaa kuvitella, miltä tuntuu kävellä ihan kohta tuttuja katuja - ja mikä vielä parempaa - nähdä tuttuja, ihania naamoja! Mikä hauskinta, majoitun kaverini luona samalla asuinalueella ja samanlaisessa opiskelija-asunnossa kuin itse keväällä asuin.

En ehdi Göteborgissa olemaan paria päivää enempää, ja varmasti aika loppu ihan kesken. Tämän päivän riemun fiilikset saattavat olla sunnuntaina taas melkoisen haikeat. Olen kuitenkin supertyytyväinen, että silloin alkusyksystä sovin tämän reissun, helposti tällaiset jää vain puheeksi.

Göteborgissa pitäisi olla vähän parempi sääkin kuin Helsingissä. Vaikka väliäkö tuolla - satakoot vaikka traktoreita, mua ei haittaa! Saa nähdä, sujuuko ruotsi enää ollenkaan. Ehkä just ja just onnistun tilaamaan kanelbullen ja latte machiatton ruotsiksi. Vi ses!

Kuvituksena muutama kuva ensimmäisiltä päiviltäni Göteborgissa.




keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Tee elämässäsi nämä matkat

1. Överi bilematka - Check!

Varatkaa parhaiden kavereiden kanssa liput johonkin lämpimään ja pakatkaa laukku täyteen mekkoja ja korkokenkiä. Päivisin parannellaan krapulaa rantatuolissa maaten ja yöt reivataan klubeilla sateenkaarenvärisiä drinkkejä siemaillen. Omat bilelomani ovat sijoittuneet Espanjan Malagaan ja Kreikan Kosille. Varoitus: tämä kannattaa toteuttaa heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä, muuten saattaa kunto pettää. Ainakin itse koin jo 20-vuotiaana olevani liian vanha uusimaan kahden viikon lomareivejä ilman välipäiviä!

Kos
2. Reppureissu

Lyhyt tai pitkä - reppureissu on joskus tehtävä. Ainakin Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa olisi mielenkiintoista nähdä tällä tyylillä. Tosin äiti on sanonut, että saan tehdä tällaisia reissuja vasta joskus keski-ikäisenä, ettei sen tarvitse huolehtia.

3. Paratiisisaari

Jollekin ihanalle paratiisisaarelle olisi kiva päästä oman rakkaan kanssa köllöttelemään viikoksi tai pariksi. Yksi iso haaveeni on päästä Malediiveille majailemaan sellaiseen over-water-villaan, josta pääsee heti sukeltamaan turkoosiin mereen. Isolla haaveella on myös iso hinta, joten saattaa olla, että Malediivienkin matka jää sinne keski-ikäisyyteen. :D

Kap Verde
4. Vapaaehtoistyötä

Vapaaehtoistyön ei tarvitse aina tarkoittaa puolta vuotta Intiassa, tarjolla on paljon myös esimerkiksi parin viikon pituisia projekteja. Lisäksi reissun päällä ollessaan voi tutkia kohteita, joihin voisi mennä vaikka päiväksi tai pariksi auttamaan.

5. Asu ulkomailla - Check!

Ulkomailla asuminen - edes vähän aikaa - on huikea ja avartava kokemus. Uuteen maahan asettuminen on kutkuttavan jännittävää, mutta parasta on se fiilis, kun tajuaa kotiutuneensa uuteen kotikaupunkiin. Kun ihan muina naisina osaa liikkua omilla kulmilla ja tilata ruokaa paikallisella kielellä. Pääsee ihmettelemään erilaisia tapoja ja käytäntöjä ja toisaalta huomaamaan myös samankaltaisuutta ihmisten elämäntavoissa kulttuurista riippumatta. Ja totta kai saa myös perpektiiviä kotimaahansa - miten Suomessa kaikki toimii paremmin, mutta ihmiset todella ovat helposti melko juroja.

Oma kokemukseni ulkomailla asumisesta on 5 kuukauden vaihto-opiskelu Ruotsissa. Ei kovin eksoottista, mutta ehdottomasti elämäni parhaita kokemuksia. Tämän kohdan toteuttamiseen vaihto-opiskelu on varmasti helpoin keino, joten käyttäkää se hyväksi!

Göteborg
 6. Road-trip

Mulla on kolme isoa road-trip unelmaa: ajaa Islannin ympäri, ajaa molemmat Uuden-Seelannin saaret läpi ja tehdä USA:n road-trip rannikolta rannikolle. Ei ihan pieniä unelmia, mutta toivottavasti nämä saan joskus toteutettua. Ajokortittomana saisin vain nauttia maisemista, viihdyttää kuskia (onnea vaan miehelle) ja popittaa matkamusiikkia.

7. Kultturelli kaupunkimatka - Check!

Kaupunkilomat ovat minun lemppareitani. New York on matkaunelmani numero uno ja Lontoo lempikaupunkejani. Kaupungeissa viehättää se valtava mahdollisuuksien määrä. Esimerkiksi Lontoossa olen käynyt kolmesti ja silti en ole nähnyt tai tehnyt murto-osaakaan. Muutamassa päivässä ehtii nähdä tärkeimmät nähtävyydet, käydä museossa ja musikaalissa, shoppailla ja ajella muutamalla metrolinjalla, mutta en tiedä riittääkö mikään määrä päiviä siihen, että Lontoo olisi nähty kunnolla.

Lontoo

maanantai 10. marraskuuta 2014

Päiväkirjan sivuilta: toteutuneet unelmat

Hassua, miten olen nyt marraskuussa kirjoittanut viikossa yhtä monta postausta kuin koko lokakuussa yhteensä. Voisi luulla, että olin lokakuussa kiireisempi kuin nyt, mutta siitä ei oikeastaan ole kysymys. Lokakuussa tein kyllä reippaasti töitä, mutta samalla mulla oli vain yksi kurssi, jossa oli yksi puolentoista tunnin luento viikossa. Ja silti oli vaikea saada koulujutut tehdyksi ajallaan! Nyt marraskuussa mulla on neljänä päivänä koulua ja lisäksi tietenkin työt ja graduhommat - ja olen paljon tehokkaampi! Mulle selkeesti sopii pieni stressi ja kiireiset aikataulut. Käykö muillakin niin, että silloin kun sitä aikaa on, niin se valuu johonkin aivan ihme juttuihin?

Enivei, oli pakko tulla kirjoittamaan, kun löysin kaapista pölyisen vanhan päiväkirjan vuodelta 2010. Mulla oli nuorempana tapana tehdä päiväkirjaan toive/unelmalistoja ja sitten palata niihin myöhemmin ja merkitä, onko toiveet toteutuneet. Näihin toiveisiin palasin nyt ensimmäistä kertaa, ja oli aika huikeeta huomata, miten ne kaikki olivat toteutuneet! Tässä pari esimerkkiä:

Toivon, että alkaisimme seurustella Mikon kanssa
Hihii, tästä on parin viikon päästä neljä vuotta, kun olen tuon toiveen raapustanut ylös. Eikä mennyt kauaa, niin tehtiin suhteesta Facebook-virallinen.

Toivon, että muuttaisin kotoa 20-vuotiaana
Muutin ensimmäistä kertaa pois kotoa pari viikkoa 20-vuotissynttäreideni jälkeen. Ja millaiseen kämppään! Tyttökaveri oli löytänyt meille niin ihanan ensiasunnon: Mannerheimintien varrelta saunallinen kaksio, jossa oli astianpesukone (ikävä tiskaria..). Standardit tuli asetettua heti alussa ehkä vähän liiankin korkealle ja seuraavakin asunto Mikon kanssa oli sitten pakko saada Töölöstä.

Toivon, että pääsisin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa
Huh - missäköhän sitä olisi, jos en olisi päässyt? Tää on kyllä edelleen yksi mun pienen elämän suurimmista saavutuksista - seuraava taitaa olla edessä runsaan vuoden päästä, kun saa maisterin paperit kouraan.


Lisäksi olin listannut päiväkirjaan yhdeksän kaupunkia, joissa haluaisin käydä lähivuosina. Noista seitsemän oli jo toteutunut! Unelmissa ja matkatoiveissa meikäläinen on siis edistynyt aika kivasti neljän vuoden aikana, mutta samaisen päiväkirjan käytännön asioiden to-do-lista ei ollut yhtä vakuuttavaa luettavaa. Siellä oli muun muassa Osta spinningkengät ja hanki henkilökortti. En ole vielä saanut aikaiseksi. :D

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Killer Queen

Olimme eilen mun vanhempien ja Mikon kanssa Kulttuuritalolla katsomassa Killer Queen-konserttia. Killer Queen on 1993 perustettu tribuuttibändi Queenille. Bändi veti 1 tunnin ja 45 minuutin mittaisen hittikimaran ja sai kuin saikin jähmeät suomalaiset hieman tanssimaan. Meillä oli hauskaa ja bändi oli kyllä hyvä, mutta ihan viittä tähteä en showlle voi antaa. Ehkä kolme ja puoli.

Kulttuuritalon mainoksessa konserttia kuvattiin näin:

Queen juuri sellaisena kuin se oikeasti oli. Ei kuoroa, ei orkesteria, samat soittimet, samat lavasteet, samat valot. Kun haluat THE REAL QUEEN, näe KILLER QUEEN ja Patrick Myers Lontoosta, niin alkuperäisenä Queen-live-esityksenä kuin mahdollista. Patrick Myers on maagisen aito Freddie Mercury - laulua ja ulkonäköä myöden.


Ensinnäkin, Kulttuuritaloa ei oltu saatu myytyä loppuun, mikä oli vähän outoa, koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään iso stadioni. Ruotsin konsertteihin esimerkiksi Umeåssa ja Luleåssa oli puolestaan saatu talo täyteen, joten luulisi, että Suomessakin pääkaupunkiseudulla riittäisi Queen faneja täyttämään noin 1400 paikkainen Kulttuuritalo. Vaikea arvioida paljonko väkeä oli paikalla, mutta ainakin yksi neljäsosa salista oli tyhjänä. Markkinointi oli ilmeisesti jäänyt melko vähäiseksi, itse en ainakaan törmännyt yhteenkään konsertin mainokseen. 

Kulttuuritalo itsessään on myös ehkä vähän kyseenalainen paikka rock-konsertille. Katsomo oli istuva, ja olin itsekin vetänyt jalkaan uudet korkokengät - tennarit olisivat olleet paremmat! Varmasti myös iso osa katsojista oli olettanut tulevansa vain kuuntelemaan musiikkia - ei joraamaan, hyppimään ja huutamaan. Ensimmäiset 15-20 minuuttia konsertista olivat vähän jähmeitä. Bändi oli hyvä, mutta meillä suomalaisilla kestää hieman lämmetä. :D 

Pakko myös kommentoida tuota mainoksen lausetta "maagisen aito Freddie Mercury - laulua ja ulkonäköä myöden". Noh... Tyyppi oli ehdottomasti hyvä laulaja ja esiintyjä, mutta siinä on aina riskinsä, kun lähtee imitoimaan muita. Ja vielä kun lähtee imitoimaan yhtä aikamme suurimmista rockikoneista - jota nyt vaan ei voi imitoida! Solisti oli vähän sellainen köyhän miehen Freddie Mercury - tosin hänen puolustuksekseen on sanottava, että koko bändin esiintymisasut ja osa muistakin välineistä olivat jääneet johonkin matkan varrelle, kun he olivat lentäneet Suomeen samana aamuna! Mutta kyllä siinä vähän hymyilytti, kun solisti heitti jo ensimmäisen biisin aikana kädet ilmaan ja odotti, että yleisö villiintyy - you ain't Freddie, bitch. :D



Solisti pisti heti alusta asti yleisön nousemaan penkeistään vähän väliä, käski nostamaan kädet ylös, hyppimään, laulamaan, huutamaan. Selkeästi hänkin huomasi suomalaisten jähmeyden: "The seats in Helsinki must be really comfy". Mutta pikkuhiljaa alkoi yleisökin pääsemään mukaan. Onneksi paikalla oli joitain selkeästi kovanluokan faneja, jotka rokkasivat kybällä mukana alusta loppuun. Vanhat herrat seisoivat melko jäykkinä, mutta toivottavasti hekin nauttivat tunnelmasta. :D 

Parhaat vedot hittikimarasta olivat mielestäni Crazy Little Thing Called Love ja Don't Stop Me Now. Bändi "huijasi" yleisöä toivottamalla hyvät yöt ja lähtemällä lavalta ennen kuin oli kuultu Show Must Go On, Bohemian Rhapsody, We Will Rock You ja Champions. No, tähän halpaan ei tietenkään kukaan mennyt, ja bändi palasi soittamaan kaksi ensimmäisenä mainittua kipaletta. Ja sitten he tekivät saman uudestaan?! Toivottivat taas hyvää yötä ja lähtivät. Meni vähän överiksi. :D Ja hauskinta - pieni osa yleisöstä lähti oikeasti pois salista! Varmasti bändi luotti kaikkien muistavan parin hittikappaleen olemassaolon, mutta ehkä ihmiset ajattelivat, että sama temppu kahdesti meni vähän mauttomuuden puolelle.

Nojoo, ehdottomasti hyvä konsertti oli kaikesta huolimatta ja tunnelma oli varmasti niin katossa, kuin tällä asetelmalla vain voi olla. On se vaan niin, että Queenin musiikki kuuluu isoille lavoille ja stadioneille! Ja kukaan ei voi imitoida Freddie Mercurya.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Slovenia: Bledin linna


Kauniin Bledin kuvilla jatketaan! Yksi Slovenian kuuluisimmista nähtävyyksistä on Bledin linna. Linna vietti juuri pari vuotta sitten tuhatvuotis-syntymäpäivään. Kuten Ljubljanan linnasta, myös Bledin linnasta on pidetty todella hyvää huolta ja se oli hyvässä kunnossa. Mietittiin kyllä miehen kanssa, että on tuossa ollut vähän rakentamista silloin tuhatluvun alussa!

Kukkulalle pääsee kiipeämään joko portaita tai polkua pitkin. Myös autolla pääsee melkein huipulle asti, mutta sehän nyt on ihan huijaamista. Sisäänpääsy maksoi aikuiselta 9 euroa ja opiskelijalta 7 euroa. Sisäänpääsymaksulla pääsee kiertelemään linnan eri osia, näkemään huikeita maisemia ja käymään pienessä museossa. Museo oli kierretty noin kolmessa minuutissa (ei oikein innostuttu erilaisista ruukuista), mutta maisemista kannatti maksaa.






Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyy Slovenian tarinat. Aivan ihana matkailumaa, jossa varmasti riittäisi kierrettävää pidemmällekin reissulle. Menkää menkää menkää!

perjantai 7. marraskuuta 2014

Slovenia: Bled-järvi


Sloveniassa kannattaa aivan ehdottomasti mennä käymään Bled-järvellä. Meille ainakin Bled oli Slovenian reissun kohokohta ja paikka pomppasi heti meidän top-5 hienoimmat nähtävyydet-listalle! Ljubljanasta Blediin pääsee helposti bussilla alle puolessatoista tunnissa. Hintaa bussimatkalle tuli noin kuusi euroa suuntaansa. Hinta ei ollut ollenkaan paha, kun ottaa huomioon sen, että jo bussimatkalla maisemat olivat huikeat.

Bledissä on kolme päänähtävyyttä: kaunis järvi, kukkulan vaikuttava linna sekä "kirkkosaari": pieni saari keskellä järveä, johon on rakennettu kirkko. Turisteja oli näin lokakuun lopullakin riittämiin, mutta onneksi ei ihan laumoittain. Aikaisin hiljaisena aamuna paikka olisi varmasti vieläkin maagisempi. Kesäisin rauhaa ei varmaan kannata toivoa, järven ympärillä oli nimittäin useampi hotelli ja ravintoloitakin löytyy muutamia.

Itse innostuin eniten järvenrannassa hengailevista joutsenista. Linnut olivat todella kesyjä ja antoivat tulla tosi lähelle (luultavasti pullan toivossa). Yhden taaperon näin jopa yrittävän taputtaa joutsenta, vanhempien katsellessa vieressä... Ipanalle olisi ehkä ollut ihan hyvä opetus, jos joutsen olisi vähän sähäissyt. :) Joutsenet kyllä lumosivat tämän vähän isommankin ipanan, ja kamerasta löytyi päivän päätteeksi kymmeniä kuvia ja videoita linnuista. Ne on niin kauniita!! Lopulta Mikko joutui raahaamaan minut pois joutsenten luota, jotta ehdimme bussiin.

Kirkkosaari



Bledin linna taustalla

Seuraavassa postauksessa kuvia Bledin linnalta. Voin kertoa, että maisemat ei tästä ainakaan huonone!

torstai 6. marraskuuta 2014

Ljubljanan linna


Ljubljanaan matkaaville suosittelen kipuamista keskustan kupeessa olevalle kukkulalle, jossa on Ljubljanan linna (Ljubljanski grad). Kukkulalle kiipeäminen kestää arviolta vartin. Tie/polku on hyvässä kunnossa, mutta paikoin melko jyrkkä. Huipulle pääsee myös muutaman euron kustantavalla mäkihissillä, mutta jos vain suinkin kykenee kiipeämään, niin suosittelen sitä. Maisemat ovat nimittäin erittäin buenot! Viime postauksessa kirjoitin, että jos jotain Helsingistä puuttuu, niin keskustaa halkova joki. No tuli tuolla matkalla mieleen toinenkin juttu, mikä meiltä Suomesta puuttuu, nimittäin kunnon vuoret! En meinannut saada tarpeekseni vuorimaisemista.

Parasta linnavierailulla oli siis kaupunkiin avautuvat maisemat. Linna itsessään on peräisin jostain 1100-luvulta ja se on remontoitu täysin 1900-luvun lopulla. Wikipedia tietää kertoa, että remontti alkoi 1960-luvulla ja kesti 35 vuotta! Oli kyllä vähän hassua, kun keskiaikaisen linnan ikkunoista näkyi sähkölamput. Linnan sisäpihalla on myös kahvila sekä ravintola ja siellä voi järjestää juhlia. Suurimmalle osalle alueesta on ilmainen sisäänpääsy, mutta esimerkiksi näköalatorniin maksoi sisään kuusi euroa. Itse ainakin saimme nauttia koko ajan niin hyvistä maisemista, että ei sitä enää torniin tarvinnut kiivetä. Tuolla hinnallahan saa jo viisi viinilasillista, härregud! ;)


Kiivetessä tuli niin lämmin, että pystyi jopa riisumaan takin


Näitä kuvia on ihan mukava katsella, kun selviytyi sisälle tuolta tuulesta, pimeydestä ja rännästä. Pientä kateutta oli myös ilmassa, kun australialainen pikkuserkkuni päivitti instagramiin toiselta puolelta palloa "Spring is finally here, warm and sunny!". Jepjep...

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Meikän päivä


Herätyskello soi ensimmäisen kerran 7:50, mutta koska ei ole aivan pakko nousta, niin possuttelen tyytyväisenä menemään melkein tunnin pidempään kuin oli tarkoitus. Hupsan. Mä oon ollut jo neljä vuotta koukussa silmälappuihin nukkuessa. Vaikka olisi pimeää, niin nukun lapuilla aina. Huono puoli silmälapuissa on se, että nukun niillä pidempään, koska auringonvalo (se vähäinen mitä näin marraskuun aamuina ikkunasta tulee...) ei pääse herättämään minua.


Noustuani menen ensimmäisenä avaamaan koneen ja varaan meille kirppispöydän Helsingin Jäähalliin joulukuulle. Kivaa päästä eroon turhasta tavarasta. Syön aamiaista ja meikkailen. Kuvassa näkyy mun päivittäinen meikkiarsenaali. Välillä törmään blogeissa meikkauspostauksiin, ja mun naiseuteni kokee pienen kolauksen, kun en omista edes murto-osaa erilaisista tuotteista, enkä edes tiedä mitä niillä kuuluu tehdä. Ehkä mä sitten vielä joskus isona opin nekin jutut. Toinen naisellinen heikkouteni on hiusten laittaminen. Ja kolmas ruoanlaitto. Ja ja ja...

Kello on kymmenen ja siirryn kouluhommien pariin. Tunnen itseni tehokkaaksi, kun saan yliviivata to-do-listalta ensimmäisen kohdan jo näin aamusta! Listojen tekeminen on ihan parasta ja yliviivailu on vielä parempaa.

12 aikaan raahaudun Valtsikalle tutkimussuunnitelmaseminaariin. Kolmen viikon päästä on vuorossa oman työn esittely, hui. Tämän takia menenkin sitten heti kevyen lounaan jälkeen kirjastoon muutamaksi tunniksi. Luen yhtä gradua pohjaksi omalle graduprosessilleni - kieltämättä tuli vähän sellainen fiilis, että miten hitossa mä pykäsen tollasen tuotoksen ikinä aivoistani sormien kautta paperille? Gradu, jota luen, on saanut arvosanaksi eximian, joten ehkä pitää vastapainoksi lukea myös juuri ja juuri hyväksytyn arvosanan saanut gradu, niin ehkä usko omiin kykyihin nousee sitten.


Viideltä nään maman pitkästä aikaa ja mennään syömään kiinalaiseen. Napa täynnä raahauduin sateessa ja pimeydessä kotiin seitsemän jälkeen. Marraskuu on kyllä ehdoton inhokkikuukauteni! Pimeys ja sade voisi olla ihan tunnelmallista jos saisi olla sisällä kääriytyneenä peittoihin ja juoda teetä kynttilän valossa, mutta aika harvoin sellaisia päiviä on.

Kotiin tullessa joudun vielä jatkamaan kouluhommia koko illan, argh. Ei pitäisi tehdä hommia juuri ennen sänkyyn menoa, sillä mulla ainakin velvollisuudet alkavat pyörimään mielessä ja sitten nukkumisesta ei tule mitään. Kömmimme miehen kanssa sänkyyn kymmenen aikaan ja luen meille ääneen. Saamme luettua loppuun kolmannen Potter-kirjan, seuraavana päivänä siis nelosen kimppuun. Sammutamme valot ja käperryn miehen kainaloon. Yleensä nukahdan (miehen mukaan) nanosekunneissa, mutta tänään unta joutuu odottelemaan kauemmin. Mikään ei ole kyllä ärsyttävämpää kuin nukahtamisvaikeudet!


Sellainen aika peruspäivä täällä suunnalla. Opiskelijan elämä on mukavaa, kun päivät ovat erilaisia eivätkä toista itseään. Tämä päivä oli melko opintopainotteinen ja huomenna onkin sitten taas täysi työpäivä. 

tiistai 4. marraskuuta 2014

Pääsiäismatka varattu!

Jippijaijei! Perinteinen pääsiäismatka on taas varattu. Viisastuttiin viime kerrasta ja varattiin matka aikaisemmin. Viime pääsiäisen Brysselin matka varattiin vasta helmikuussa ja hinnat olivat sen mukaiset. Nytkin kun pääsiäiseen on aikaa vielä viisi kuukautta, niin oli monet hotellit ja lennot melkein täyteen buukattuja. Jos siis tietää haluavansa matkustaa lomien aikaan, niin kannattaa olla ajoissa liikkeillä!

Nyt on kuviot siis selvät, ja ensi vuoden matkakohde on Sveitsin Zurich! Olen aika intopiukkana, sillä niin kauniita kuvia on tullut tuosta kaupungista ja maasta nähtyä. Ainoa, mikä hirvittää, on maan hintataso. Ainoa Suomea korkeamman hintatason maa, jossa olen vieraillut, on Norja. Ja tuolloinkin vietimme Oslossa vain noin 9 tuntia, joten ylihintainen ruoka ja juoma ei ehtinyt tuntumaan liian pahalta.

Ajattelimme tehdä myös päiväretken Liechtensteiniin. Mua jotenkin kiehtoo nämä Euroopan minivaltiot - Luxemburg, Vatikaani, San Marino, Andorra, Monaco.. Kahdessa ensimmäisessä olen käynyt ja Monacossakin joskus pienenä.
 
Onko kellään kokemuksia Sveitsistä tai Liechtensteinista?

maanantai 3. marraskuuta 2014

Ljubljana: Dragon Bridge & Love Lock Bridge

Jos Helsingistä jotain puuttuu, niin keskustaa halkova joki. Meri on onneksi lähellä ja kyllä meiltäkin löytyy oma Kärlekens Bro, mutta Göteborgissa, Turussa ja myös Ljubljanassa on parasta keskustan läpi virtaava vesi. Ja tietenkin myös joenrantakuppilat.

Ljubljanassa innostuin vakiorakkauteni, kauniiden seinien, lisäksi kuvaamaan siltoja. Omat suosikkini olivat Dragon Bridge, jota vartioivat lohikäärmepatsaat, sekä rakkauslukkosilta. Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, että joka kaupungissa pitäisi olla oma rakkauslukkosilta? Väkisinkin tulee hyvä mieli, kun tuollaisen yli kävelee. Tosin se ei ehkä ole kovin kiva, että Pariisissa sillat meinaa hajota kaiken rakkauden painosta. Me ollaan jätetty oma lukkomme Berliiniin ensimmäisellä yhteisellä matkallamme pääsiäisenä 2011.






Onko muilla rakkauslukkoja maailmalla tai suunnitelmissa jättää oma lukko johonkin siistiin paikkaan?

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Sympaattinen Ljubljana

Mun lempparirakennus Ljubljanassa







Slovenian pääkaupunki Ljubljana on pieni ja sympaattinen. Asukkaita kaupungissa on vähän päälle 300 000, eli se on puolet pienempi kuin Helsinki. Meidän Slovenian matka kesti neljä päivää, kahtena päivänä pyörimme kaupungilla, yhtenä päivänä teimme retken Bled-järvelle ja yhden sadepäivän keskityimme lähinnä shoppailuun sekä syömiseen. Pari päivää riitti ihan mukavasti Ljubljanan keskustaan tutustumiseen, vaikka ainahan sitä lomalla viihtyisi kauemminkin. Slovenia on melko pieni maa, joten esimerkiksi autolla eri paikkoihin tutustuminen on helppoa. Ehkä vielä joskus palaamme.

Suosittelen lämpimästi kaupunkilomaa suunnitteleville Ljubljanaa. Paikka toimi hyvin näin lokakuun lopussa, ja on varmaan vielä ihanampi keväällä, kesällä ja alkusyksystä. Itse asiassa tuolla oli ollut vielä lokakuun puolessavälissäkin lämpöä yli 20 astetta. Meidän loman aikana lämpötilat vaihtelivat 9 asteesta 17:n. Tärkeintä tietenkin oli, että säät olivat paremmat kuin Suomessa. Siihen nyt ei paljoa vaadittu. Hintataso oli myös oikein sopiva, erityisesti 1,2€ maksavat viinilasilliset lämmittivät mieltä. Vähän itketti Helsingissä maksaa samoista senttilitroista sitten se yli seitsemän euroa.

Shoppailun saralla Ljubljanan keskusta ei ole kovin ihmeellinen. Muutamia perusliikkeitä H&M:stä Zaraan löytyy, mutta suurempi tarjonta löytyy kauppakeskuksista, jotka eivät ole aivan keskustan alueella. Itse emme jaksaneet lähteä bussilla suhaamaan. Keskustan alueella oli kyllä useampi tavaratalo, mutta noissa hintataso oli turhan korkea ja tarjolla lähinnä merkkejä. Tyydyin siis Henkkamaukan antimiin ja shoppailuun upposi maltilliset 50 euroa. Ketjuliikkeiden hintatasossa ei tietenkään ollut niin suurta eroa Suomen hintoihin, mutta kyllä tuohon viiteenkymppiin mahtui pipo, neule, rintaliivit ja t-paita.


Ljubljanan shoppailut: halinallepipo ja batmanpaita


Kaiken kaikkiaan Ljubljanasta jäi todella hyvä kuva meidän reissumuistoihin. Ljubljana on yksi turvallisimmista pääkaupungeista maailmassa ja varmasti myös yksi aliarvostetuimmista Euroopassa. Ei ole vain yksi tai kaksi kaveria, jotka eivät ole tienneet, minkä maan kaupungista on kysymys. Paras aika tuolla lienee kevät tai syksy - lämpöä riittää ja turisteja ei ole liikaa. Vielä näin lokakuun lopussakin paikalliset kokoontuivat joenvarsiterasseille vilttien alle ja perjantai-iltana näimme talvivaatteisiin sonnustautuneen DJ:n ja laulajan viihdyttävän baarikansaa.