sunnuntai 30. elokuuta 2015

Irlanti - TOP 5

Meidän Irlannin roadtrippiä ei voi tarpeeksi hehkuttaa, mutta ainakin mä oon yrittänyt yli 20 postauksen verran. Upeat maisemat ja rento tunnelma ovat ne ykkösperusteet lähteä tuolle saarelle. Tässä meidän roadtripin TOP-5.

5. DUBLIN
Yksi sympaattisimmista pääkaupungeista ikinä. Perinteinen pubitunnelma pitää itse kokea. Dublinista postaus täällä.


4. POHJOIS-IRLANTI
Pohjois-Irlantia ei kannata jättää välistä. Itse stoppasimme muun muassa Belfastissa ja Giant's Causewaylla.

3. CONNEMARA
Kansallispuistovierailu on must. Connemaran ja Killarneyn puistoista itse valitsisin Connemaran, vaikka huono sää estikin kunnon trekkaamisen.


2. CLIFFS OF MOHER
Moherin kallioita suositellaan varmasti jokaisessa Irlannin matkaoppaassa - eikä syyttä. Korkeanpaikankammoiselle hieman jännittävä paikka, mutta ehdottomasti jokaisen sydämen tykytyksen arvoinen.

1. RING OF KERRY
Jos aikaa on rajallisesti, niin tee edes tämä. 180 kilometriä silkkaa upeutta! 

tiistai 25. elokuuta 2015

Pohdintaa reissaustahdista

Killarneysta ajelimme illaksi Irlannin toiseksi suurimpaan kaupunkiin, Corkiin. Majoituimme oikein kelvossa majatalossa Acton Lodge B&B:ssa. Seuraavana päivänä odotti pidempi ajelu takaisin Dubliniin emmekä enää ehtineet / jaksaneet tutustua Corkin kaupunkiin. Se jääköön ensi kertaan. Corkissa tosin oli koko reissun ensimmäisen ja ainoa kerta, kun ajoimme vahingossa vastaantulevien kaistalla, pitihän sekin nimittäin kokea. ;) Onneksi päästiin nopeasti ympäri ja loppumatka itärannikkoa pitkin Dubliniin sekä auton palautus lentokentälle sujui ilman ongelmia. Viimeisen yön vietimme lentokenttähotellissa nimeltä Clayton. Jos lentokenttähotellille on tarvetta, niin tälle ehdottomasti iso peukku. Shuttle service toimii vuorokauden ympäri lentokentälle ja hotellin oma ravintola oli oikein mainio. Juhlistimme onnistunutta reissua kolmen ruokalajin dinnerillä.



Täytyy kuitenkin myöntää, että parina viimeisenä päivänä reissujalkaa alkoi selvästi vähän painaa. Oltiin viipotettu menemään koko saari ympäri ja nähty ihan mielettömiä paikkoja ja oltu yleensä menossa aamusta iltaan. Tahtia jaksoi vähän yli viikon, mutta viimeisinä parina iltana tultiin hotellille köllimään ja rauhoittamaan hieman aikaisemmin kuin yleensä ja viimeisenä ajopäivänä pysähdeltiin huomattavasti harvemmin kuin ensimmäisinä päivinä, jolloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Upeista nummimaisemista oli ehtinyt tulla 10 päivässä normi, eikä ihan jokaista tiellä hyppivää lammastakaan jaksanut enää kuvata. Teinkin näistä tuntemuksista päätelmän, että suunnilleen viikon jaksan viipottaa menemään täysillä, mutta sitä pidemmillä reissuilla kannattaa olla myös niitä välipäiviä, jolloin vaan nautitaan olosta.

Olen muutenkin miettinyt itseäni matkaajana. Ollaan matkustettu Mikon kanssa melko tiiviiseen tahtiin nyt yli 4,5 vuotta, mutta pitkillä reissuilla ei olla vielä käyty. Itse asiassa meidän matkat on keskimäärin melko lyhkäisiä, 4-5 päivän kaupunkilomia. Haaveissa on kyllä tehdä joskus vähän pidempikin reissu, vaikka edes sellainen 3-4 viikon kaukomatka. Pidemmälle reissulle lähtiessä kannattaa tuntea itsensä matkaajana ja suunnitella matka sen mukaan. Olen nimittäin useaan kertaan vähän kateellisena lueskellut matkablogeja jopa vuoden pituisista maailmanympärimatkoista. Ajatuksena ja unelmana kuulostaa ihanalta, mutta oikeasti en edes tiedä, olisiko musta sellaiseen. Olisi jotenkin kauhea havahtua siellä unelmamatkalla tuollaiseen reissuväsymykseen ja siihen, ettei jokainen uusi paikka enää herätä sitä intoa, minkä takia ylipäänsä haluan matkustaa.

Onko joku muukin kokenut reissuväsymystä?

maanantai 24. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Killarney National Park


Kävimme Irlannin matkalla kahdessa eri kansallispuistossa: Connemarassa sekä Killarneyssa. Connemarasssa teimme lyhyen muutaman kilometrin kävelyn läpi tuulen ja tuiskun, ja säästä huolimatta paikasta jäi loistavat fiilikset. Killarneyssa taas sääkin oli meidän puolella ja päästiin vihdoin tekemään hippasen pidempi, 15 kilometrin kävely.

Ennen kansallispuistoon tutustumista vietimme yhden yön myös Killarneyn kaupungissa. Siellä oli täysi tohina päällä, kun kaupunki valmistautui sekä 4th of Julyn juhlintaan (ei oikein käynyt selväksi, miksi sitä juhlitaan Irlannissa niin isoin menoin) että Ring of Kerryn hyväntekeväisyyspyöräilyyn. Kaupunki itsessään oli värikäs ja suloinen, niin kuin oikeastaan kaikki Irlannin kaupungit, missä pysähdyimme.




Muckross House



Killarney on itse asiassa Irlannin ensimmäinen kansallispuisto. Itse lähdimme tutustumaan alueeseen Muckross Houselta, joka on nähtävyys myös itsessään. Alueelta lähtee monenlaisia eri reittejä, joista valita päivälleen sopivan. Me tehtiin alkuun muutaman kilometrin kävely Torc Waterfallille ja siitä jatkettiin vielä järven ympäri. Muutama tunti meni rattoisasti kävellessä ja ensimmäistä kertaa piti olla melkein koko päivä pelkällä topilla!

Kun tekee useamman tunnin kävelyn ihmisen kanssa, jonka tuntee parhaiten tässä maailmassa, niin jutut menee aika yksityiskohtaiselle tasolle. Toisesta tietää jo kaikki suuret linjat, mutta mielellään kuuntelee yhä uudestaan niitä samoja tarinoita ja niistä sitten keksitään asioita, joita ei ehkä ennen ole kuullutkaan. Ollaan oltu yhdessä reilut 4,5 vuotta ja tuolla kävelyllä kävimme läpi todella yksityiskohtaisesti esimerkiksi molempien lukioaikaiset opettajat one by one. Ikinä ei ole vielä tähän mennessä juteltava loppunut sentään kesken!


Torc Waterfall

Majoitusvinkki:
Best Western Eviston House Hotel, Killarney
- ihan pelimestoilla!
- wifi
- kohtuu halpa hyväksi hotelliksi
- keskustasta voi olla hankala löytää parkkitilaa
- aamiainen ei kuulunut hintaan, buu
- mutta otettiin se silti noin kympillä per naama, oli ihan perushyvä

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Fort Staigue


Ring of Kerryä ajellessamme näimme kyltin Fort Staiguelle ja päätimme lähteä katsastamaan, millaisesta linnoituksesta on kyse. Päätieltä poikkeava pikkutie tuntui kestävän ikuisuuksia ja ehdimme jo miettiä, olemmeko ollenkaan oikeassa paikassa. Lopulta kuitenkin saavuimme pienelle parkkipaikalle, jonka yhteydessä oli pieni kahvila sekä portti linnoituksen alueelle. Portin vieressä oli rahasäiliö ja kyltti, jossa pyydettiin jättämään 2 euroa sisäänpääsymaksua, joka käytetään paikan kunossapitoon. Kukaan ei kuitenkaan ollut maksamista keräämässä tai vahtimassa ja muutenkin saimme seikkailla raunioilla ihan keskenämme.

Wikipedia tietää kertoa, että Staiguen rauniot on rakennettu luultavasti joskus 300-400 luvulla. Mistään kovin isosta linnoituksesta ei siis todellakaan ole kysymys, vaan pienehköstä kiviympyrästä. Ihan käymisen arvoinen paikka silti, muurille pääsi kiipeilemään ja tähystelemään ympäröivää maalaismaisemaa.




torstai 20. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Waterville


Ring of Kerryltä voisin suositella Watervillen kylää pysähdyspaikaksi. Supersympaattisessa kylässä on vain muutamia satoja asukkaita, mutta aurinkoisena kesäpäivänä riitti vilinää. Keskustasta löytyi Charlie Chaplinin patsas ja Wikipedia osaa kertoa, että Waterville oli aikanaan Chaplinin suosikki kesänviettokohde! Eli ei mikään turha paikka.

Me kierreltiin kylää ja pidettiin pizzapiknik autossa, kun ulkona tuuli sen verran. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin yrittää syödä samalla kun hiukset tulee suuhun. Lisäksi Watervillestä jäi mieleen mies vuohensa kanssa. Siinä ne istuivat yhdessä kylän raitilla ja turistit kävivät ottamassa kuvia ja jättämässä pari pennosta miehelle. Miehessä oli selkeää yrittäjähenkisyyttä: kolikoita sujahteli lakkiin tiheään tahtiin, mikä ei varmasti olisi mahdollista ilman vuohen vetovoimaa. Toisaalta tuli mieleen, että onko reilua ansaita vuohella rahaa pitämällä sitä tuntitolkulla istumassa lähes paikoillaan? Onneksi vuohella oli sentään vettä saatavilla ja näyttivät ne olevan hyvät kaverit miehen kanssa.





tiistai 18. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Ring of Kerry

Ring of Kerry menee siis tuon niemimaan ympäri, jossa ovat mm kaupungit Waterville ja Sneem

Jos haluaa saada käsityksen Irlannin upeista maisemista, ei tarvitse välttämättä ajaa koko saarta ympäri, kuten me teimme. Yksi suosituimmista roadtrip reiteistä on Ring of Kerry, joka tekee 180 kilometrin pituisen lenkin Kerryn niemimaan ympäri. Lenkin pystyy helposti vetämään päiväretkenä tai sitten reitin varrella voi halutessaan yöpyä - tekemistä ja näkemistä kyllä riittää. Ja hei - kyllähän tuon voi myös pyöräillä tai kävellä!

Reitin varrelta löytyy vaikka ja mitä mielenkiintoisia paikkoja pysähdellä. Itse stoppasimme muun muassa sympaattisessa Watervillen kylässä sekä spontaanisti Forst Staiguen kivilinnoituksella. Myös Killarneyn kansallispuiston voi yhdistää Ring of Kerryn ajelemiseen. Me tosin oltiin Killarneyn kaupungissa ihan yötä ja omistettiin puistolle oma päivänsä. Näistä kaikista lisää vielä erillisissä postauksissa, näitä kuvia on niin paljon! Säätkin alkoi vihdoin suosimaan meitä muutaman harmaan päivän jälkeen. Täydellistä roadtrippailua!





Ring of Kerry oli yksi reissun highlighteista ja sieltä löytyi iso osa koko saaren parhaista maisemista. Vaikka oltiin tuossa vaiheessa oltu tien päällä jo viikon päivät, niin ei noihin vihreisiin kukkuloihin vaan voi kyllästyä! Stoppasimme kaikilla mahdollisilla näköalapaikoilla ja tuntui, että joka mutkan takaa avautui taas entistä upeampi paikka. Maisemien lisäksi ihastusta herätti ne sadat lampaat, joita bongailin koko matkan ajan ahkerasti.

Kun palasimme viime sunnuntaina Nizzan reissulta, niin mietittiin Mikon kanssa kaikkia meidän menneitä reissuja ja yritettiin pistää niitä parhaus järjestykseen. Se oli aika hankalaa, koska kaikki matkat ovat olleet onnistuneita ja eri paikoissa ovat viehättäneet eri asiat. Esimerkiksi meidän Bulgarian matkasta mulla on niiiin lämpimät ja ruusunpunaiset muistot, vaikka matka oli melko perus aurinkoloma. Olin vaan niin sairaan onnellinen siellä! Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että tämä Irlannin matka saa tällä hetkellä sen kirkkaimman kruunun. Niin mieletön paikka ja tosi erilainen meidän muista matkoista.




maanantai 17. elokuuta 2015

Litterointi on saatanasta

Otsikostahan se jo selviääkin. Odotin tähän litteroimisvaiheeseen pääsyä, koska aika on selvästi kullannut muistot edelliseltä litterointi kerralta. Ajattelin, että ainakin homma on suhteellisen simppeliä ja oman edistymisensä huomaa. Nojoo, kyllä, mutta miten se edistyminen voi olla näin kauhean hidasta? Keskityt hommaan intensiivisesti ja tunnet tekeväsi ahkerasti töitä. Sitten katsot nauhurin kelloa - ja kappas, olet edistynyt puolitoista minuuttia. Argh.

Kerrotaan vielä, että litteroin vasta ensimmäistä haastatteluani. Eli tätä herkkua on tiedossa vielä paljon. Nojoo, valitukset sikseen. Mitä nopeammin teen, sitä nopeammin pääsen hommasta eroon. Kai se on pakko myöntää, että syksy on ovella ja puolivillaisesta gradunteosta on siirryttävä ihan tositoimiin.

Tultiin eilen takaisin Nizzasta ja oli ihana reissu taas kerran. Nizza pääsi yllättämään positiivisesti sympaattisuudellaan ja lisäksi käytiin ihmettelemässä Monacoa huvijahteineen. Niistä, sekä tietenkin vielä eeppisestä Irlannin reissusta tulossa vielä juttua tulevina viikkoina. Kunhan vain gradulta kerkeää.

Leuka rintaan, kuulokkeet korville ja takaisin litteroimaan. Vähemmän valitusta, enemmän tekstiä.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Inch Beach, Dingle



Suloisen Dinglen kaupungin jälkeen ajelimme vielä rannikkoa pitkin Dingle Bayn Inch Bechille. Vähän lämpimämpänä päivänä ranta olisi täynnä ihmisiä nauttimassa auringosta ja uimisesta. Ranta on myös surffaajien suosiossa ja nähtiinkin yksi alkeiskurssi täydessä touhussa. Joskus olisi kiva tuotakin lajia kokeilla, mutta ehkä joskus vähän lämpimimmissä vesissä. Me käytiin tuolla tosiaan ihan kesäkuun viimesinä päivinä, mutta lämpöasteita oli maksimissaan se 16. Irlantiin reissatessa täytyy kyllä varautua sään puolesta aivan kaikkeen. Toisaalta, sään vaihtelu on osa aitoa Irlantia, ja se todella mekin koettiin! ;)



Yritettiin taas ottaa hyppykuvia Mikon kanssa, mutta onnistuttiin yhtä hyvin kuin Bulgariassa pari vuotta sitten. Syytän edelleen Mikon laukaisinsormea, en omaa ponnistusvoimaani...

torstai 13. elokuuta 2015

Irlannin roadtrip: Suloinen Dingle





Wikitravel kertoo, että National Geographic Traveller on joskus kutsunut Dinglen niemimaata tittelillä "the most beautiful place on Earth". Mulla ei ole vielä niin laajaa katsantoa tähän meidän palloomme, että uskaltaisin tuota väitettä kommentoida, mutta kyllä Dingle on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Ajettiin niemimaalle korkeiden kukkuloiden ylitse, joista avautuivat upeat maisemat alas laaksoihin. Dinglen kylä taas oli todella sympaattinen värikkäine taloineen. Parin harmaan päivän jälkeen saatiin vihdoinkin nauttia auringosta ja käytiin kävelemässä Dinglen satamassa.

Yllättävä nippelitiedon nappulafakta, jonka luin vasta äsken niin ikään Wikitravelista: Lonely Planet on nimennyt Dinglen kaupungin Top10 listalleen parhaista uuden vuoden viettopaikoista. Dinglessä on kuulema "bustling nightlife", mitä ei olisi kyllä tuolla meidän visiitillä uskonut.





Dingle jäi mieleen sellaisena paikkana, jossa olisi mielellään viettänyt pidemmänkin tovin. Alue on tunnettu delfiineistään ja satamasta lähti useita delfiininbongausretkiä. Dinglen kaupungista on myös yksi oma lempparimuistoni reissulta: pääsin silittämään aivan ihanaa villakoiranpentua!! Mua on jo aika kauan vaivannut koirakuume ja tuossa vaiheessa en ollut päässyt Nemoakaan hellimään pitkään pitkään aikaan. Satamassa meitä vastaan käveli vanha Irlantilainen mies, joka ulkoilutti energistä pientä karvapalleroa. Koiran kanssa touhuaminen oli ihanaa, mutta oli myös hauska jutella irlantilaisen miehen kanssa - jonka puheesta emme saaneet mitään selvää. Olihan meitä varoitettu etukäteen, että varsinkin etelässä irlantilaisten "englanti" on hyvin omanlaistaan, mutta tuossa tilanteessa alkoi väkisinkin naurattamaan, kun yritimme arvailla ja vastailla parhaamme mukaan. Tietävätköhän nuo itse, miten vaikea heidän aksenttinsa on turisteille? No, joka tapauksessa todella sympaattinen herra!