torstai 14. elokuuta 2014

Throwback Thursday: Sweet 18!


Miten on mahdollista, että tuosta päivästä on jo viisi vuotta?! Viisi vuotta olen ollut mukamas aikuinen. Nykyään kyllä lähinnä hirvittää ajatus, että 18-vuotiaat saavat ajaa autoa. Nehän on ihan pieniä vielä. Jo viisi vuotta olemme päässeet kavereiden kanssa baareihin. Ja kyllä niissä aluksi käytiinkin, koska se oli maailman siisteintä! Nykyään koti-ilta verkkareissa houkuttelee usein enemmän. Olen joskus sanonut, että kumpa saisi takaisin sen innon, mikä varsinkin ekoina kuukausina oli Seduloita ja vanhaa kunnon Pormestaria kohtaan. Viikonloput menivät monta kuukautta samalla kaavalla: perjantaina Vonnela (Vantaan Onnela noobz!) ja lauantaina Porkku. Monesti menimme ihan selvinpäin ja silti oli siistiä.

Muistan yhden sunnuntain vain muutama viikko sen jälkeen, kun minä ja bestixeni olimme täysi-ikäistyneet vain päivän erotuksella toisistamme. Tarkoitus ei ollut lähteä mihinkään, kun seuraavana päivänä oli kouluakin, mutta niin vain alkoi tanssijalkaa vipattamaan sunnuntai-iltana. Saimme sovittua kyydin tutulta, jotta pääsisimme Sunnelaan, mutta vielä piti hämätä vanhempia. Äiti oli jo nukkumassa, joten kävin ilmoittamassa isälleni, että lähden bestixelle yöksi. Isä käski käydä sanomassa äidille. Hauskaa tässä oli se, että mulla oli bilemekko päällä, eikä isä ihmetellyt sitä ollenkaan. Ei ne miehet oikein oo tarkkana tällasissa asioissa... :D Hipsin siis äidin luo ilmoittamaan asiani. Onneksi äippä oli jo nukkumassa, niin bilemekko ja -meikki eivät näkyneet pimeässä. Äiti olisi ehkä ollut vähän skarpimpi.. Niin vaan päästiin lähtemään ja oli yksi huikeimmista illoista ikinä! Vesilinjalla tanssittiin pilkkuun asti ja herätettiin Korso-ystävämme hakemaan meidät takaisin Vantaalle. Kiitti Jenni! :D Terkkui äiti!

Ei selfiet oo mikään uusi juttu
Mä oon potenut pientä ikäkriisiä jo alta kaksikymppisenä. Kriiseily ei vielä ole ollut kovin vakavaa, enemmänkin sellaista "miksi aika mene näin nopeasti?"-tyyppistä. Monilla ikäkriiseihin liittyy ahdistus siitä, että pitäisi olla tiettyyn ikään mennessä saavuttanut tiettyjä asioita. Työpaikka, asunto, kumppani, lapsia, mitä näitä nyt on. Itsellä se on enemmänkin sellaista halua jarruttaa elämä juuri tähän tilanteeseen, huolettomaan opiskelijaelämään, vielä hieman pidemmäksi ajaksi. Kyllähän niitä opiskeluja voi venyttää sinne yhdeksään vuoteen.. ;) En voi esimerkiksi edelleenkään käsittää sitä, että olen jo neljännen vuoden opiskelija. Miten se on mahdollista, kun juuri äsken olin fuksi? Ja kohta ne potkii mut pois yliopistolta. En ala. Muistan muuten, kun yläasteella amiksen valinneet naureskelivat lukion valinneille sitä, miten paljon meillä on vielä koulua edessä verrattuna heihin. No, ihmiset ovat erilaisia, mutta itselleni tämä peruskoulun jälkeinen kahdeksan vuoden opiskelu ei ole ollut todellakaan mikään rangaistus, vaan ehdottomasti elämäni parasta aikaa. Enkä edes puhu pelkästään opiskelijaelämän oheistoiminnasta. ;)

Minä 18v, Nemo 4v
Jag ska aldrig bli vuxen...
Eilinen synttäripäivä meni kivasti. En tietenkään mennyt kirjastoon kuten piti, koska eihän synttäreinä voi opiskella... Sen sijaan menin lenkille! Täytyy alkaa pitää taas parempaa huolta tästä vanhenevasta kropasta. Sain vanhemmilta lahjaksi uuden matkalaukun hajonneen tilalle ja Mikolta jotain, mikä sopi aika hyvin yhteen uuden matkalaukun kanssa: neljän päivän matkan Ljubljanaan lokakuussa!! Olin aika onnellista tyttöä koko päivän! Olin jo kuvitellut, että tämän vuoden reissut on reissattu. Lisäksi ollaan puhuttu Slovenian matkasta jo pari vuotta. Nyt ei harmita syksyn tulo yhtään! Jee! Kuullessaan Mikon lahjasta äiti sanoi mun olevan hemmoteltu ipana. Pitänee paikkansa. O:) Illalla mentiin juhlimaan bestixen synttäreitä ja vähän mun siinä sivussa. Sain oman kakunkin, nom.





23-vuotisuus on maistunut ensimmäisen vuorokauden oikein hyvältä. Toivottavsti jatkuu samaan malliin!

2 kommenttia:

  1. Haha mikä baaritarina, ihan mahtava. Toivottavasti ei äitisi eksy sitä lukemaan ;D Ootpas ollut söpö nuorena, ihania kuvia. Vitsit mikä synttärilahja, en ala! Niin ja onnittelut vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, oon huomannut että nyt on saavutettu se ikä, kun voi alkaa kertoa vanhemmille kaikista tuhmuuksista, mitä on teini-iässä tehnyt. ;D Tosin omat tuhmuudet on aika viattomia kuitenkin :D Ja lahja oli kyllä aika uskomaton! Vieläkin oon ihan into piukkana. Kiitos :) xx !

      Poista