tiistai 28. heinäkuuta 2015

Irlannin roadtrip: Pohjois-Irlannin maisemia


Belfastista matka jatkui kohti pohjoista. Tämä oli ensimmäinen kunnon ajopäivämme, edellisenä päivänä olimme nimittäin nähneet lähinnä motaria. Tuona päivänä meille tosissaan avautui roadtrippaamisen hienous ja oltiin aivan haltioissamme maisemista. Olin aivan riemuissani siitä kaikesta vihreydestä, nummista ja kukkuloista, joiden näkemistä olin odottanut eniten. Maisemareitit on yleensä merkitty hyvin ja niitä pitkin kannattaa ajaa aina vaan kun pystyy.

Tuona toisena ajopäivänä oli myös ainoa kerta reissulla, kun ajaminen pääsi vähän jännittämään/pelottamaan allekirjoittanutta. Navigaattorimme neuvoi meille mielenkiintoisen oikoreitin tielle, jossa ei (onneksi) ajanut ketään muita. Tien alussa oli varoitukset, että sillä ei saa ajaa talvisin, ja pian selvisikin miksei saa. Tiellä oli todella jyrkkiä alamäkiä, joissa emme edes nähneet edessä avautuvaa tietä. Lisäksi tie oli totuttuun tapaan kapea ja nopeusrajoitukset siellä satasessa. Mikko paineli maksimissaan viittäkymppiä ja mä huusin vieressä, että hidastaisi. Mahasta otti jokainen pudotus ja kävi kyllä selväksi, että talvisin ei tuolle tielle ole mitään asiaa. Siitä kuitenkin selvittiin.





Aikatauluja ei kannata tehdä liian tiiviiksi, koska upeat maisemat pakottavat pysähtymään jatkuvasti. Maisemareitit on yleensä merkitty hyvin ja niitä kannattaa ajella aina vain kuin mahdollista. Belfastista ajoimme esimerkiksi lähes koko matkan Causeway Coastal Routea pohjoiseen päin, missä oli matkamme seuraavat etapit: Bushmillsin vanha viskitislaamo sekä Giant's Causeway, Unescon maailmanperintökohteeksi listattu luonnonkohde. Kesäkuun lopussa muita turisteja oli kyllä liikkeellä, mutta ei onneksi ruuhkaksi asti. Monesti saatiin körötellä kapeilla teillä aivan keskenämme.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti