St. Patrick's Day

Taas on päivät menneet ihan hurjaa vauhtia eteenpäin. Tällä vauhdilla on ihan kohta jo joulu, voisi vähän hidastua ajan kuluminen! Eräs vaihtarikaverini toivotteli eilen Facebookissa meille muille vaihtareille hyvää Göteborgiin tulon kaksi kuukautispäivää. Kaksi kuukautta! Vaikka aika on mennyt todella nopeasti, niin toisaalta tuntuu, että olisin ollut täällä kauemminkin. Tämä kaupunki tuntuu kodilta. :)

Viime perjantaina olimme pienellä porukalla afterworkeilla ja istumassa iltaa. Koko yön satoi kaatamalla ja sateenvarjoni alkaa vedellä viimeisiään. Voi olla, että kirottiin porukalla Göteborgin sateita tuolloin perjantaina, mutta lauantaiaamuna, kuullessani Suomen takatalvesta, olivat ajatukset suopeammat. Luulin, että siellä oli vähän ripotellut lunta, mutta sitten sain muutamia todellisen tilanteen paljastavia kuvia kavereilta. Täytyy myöntää, että olin pikkiriikkisen törkeen vahingoniloinen, kun sain vastata viesteihin seuraavalla kuvalla:

Ensimmäistä kertaa varmaan koko elämässäni toivoin viikonlopun menevän ohitse mahdollisimman nopeasti. Pakersin kouluhommia, kävin salilla ja odotin malttamattomana maanantainta. Syynä tällaiseen outoon ilmiöön oli 17.3. vietettävä St. Patrick's Day. Itse juhlin kyseistä päivää nyt ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että rima on asetettu todella korkealle seuraavia vuosia varten! Irlannissa vaihdossa ollut pariskunta oli järjestänyt meille aivan mahtavan päivän ja todella panostanut täysillä. Sisustus, tarjottavat, musiikki ja ohjelma olivat kaikki teeman mukaisia ja kaikilla oli päällä jotakin vihreää. Asukilpailun voittaneella pojalla oli hiuksetkin vaihtaneet väriä vihreäksi.

Päivä alkoi jo kello 10 irlantilaisella aamiaisella. Aluksi vähän jännitti, miten koko päivän kestävä juhliminen omalla kohdalla onnistuu, mutta sehän oli ihan mahtavaa! Oikeastaan aina pitäisi aloittaa aamulla, jotta voi myös lopettaa ajoissa. Itse olin noin kello 22 kotona: ehdin saamaan hyvät yöunet ja silti olin juhlinut kellon ympäri. Great success!

Päivän ohjelmaan kuului "Pot of Gold", josta jokainen veti vuorollaan erilaisia tehtäviä suoritettavakseen. Oli juoman sekoittamista, juhlien isäntänä toimimista, irlantilaisen musiikin viheltämistä ja paljon muuta. Lisäksi kilpailimme muun muassa perunoiden kuorimisessa. Itse kuorin kaksi pientä perunaa ajassa 1 min 24 sek - säälittävä aika verrattuna voittajan 40 sekuntiin! Pojat kisasivat lopuksi myös "three legged racen", piirtelimme toisillemme apilanlehtiä poskiin ja värjäsimme juomiamme vihreiksi. Aivan huippu päivä!

Ilta jatkui Dublinerssissa, joka oli maanantai-iltana aivan täynnä. Kaikki saivat omat St. Patrick's Day - hatut, toivottavasti sille on vielä käyttöä tulevina vuosinakin! Jossain vaiheessa iltaa sanoin, että kumpa tämä maanantai ei koskaan loppuisi. Tiesin, että seuraavat pari päivää pitäisi tehdä täysillä kouluhommia, joten olisin mielelläni vain pysäyttänyt ajan ja jäänyt sinne baarin nurkkaan istumaan iloisena hyvässä seurassa. 

Jopa pyyhkeet olivat teemaan sopivat

Vihreää kaljaa / siideriä

Parhaat päivät menevät aina ohi nopeasti ja niin vaan ihana irkkupäivä vaihtui harmaaksi ja sateiseksi tiistaiksi. Tapasimme ryhmätyön merkeissä pirtsakkana kello 10 ja ainoa muistutus edellisen päivän riemusta ei ollut edes päänsärky, vaan vihreät ja lohkeilevat kynsilakat. Eilisen ja tämän päivän olemme valmistelleet presentaatiotamme, joka on siis huomenna torstaina. Esitys kestää noin vartin, eli jokainen ryhmän jäsen puhuu noin viisi minuuttia. Ei paha. Hieman yllättäen ryhmäni kaksi ruotsalaista jäsentä tuntuvat jännittävän esitystä paljon enemmän kuin minä. Kuulemma vihaavat esitelmiä ja ovat paniikissa. Are you kidding me? :D Tämä kielipuoli päätyi sitten rauhoittelemaan ryhmäläisiään, että kyllä se hyvin menee. Enpä olisi uskonut. Mietin, että oma rauhallisuuteni taitaa johtua siitä, että kukaan ei edes odota mun puhuvan täydellisesti, joten ei ole paineita. Luultavasti ylitän kurssilaisteni odotukset joka tapauksessa. Esitystä enemmän jännittää oman työn puolustaminen opponentteja vastaan. On enemmän kuin todennäköistä, että en tule ymmärtämään opponenttien kysymyksiä. No, ehkä hymyilen kauniisti, sanon jag förstår inte ja passaan kysymykset ryhmäkavereilleni.

Vähän harmittaa, kun tämä kurssi loppuu. Tuskin enää tulen käyttämään ruotsia yhtä paljoa. Toisaalta mukavaa, kun tulee enemmän vapaa-aikaa. Lupaan lukea ainakin yhden kirjan ruotsiksi. Ehkä käydä leffassakin.

The three legged race

Maailman hienoin kakku! Ja hyvän makuinen!

Huomisen esitelmän jälkeen on varmaan aika voittajafiilis. Palkinto päivän päätteeksi on myös aika hyvä, nimittäin Mikko tulee illalla Göteborgiin. Viikonloppu otetaan lungisti, syödään hyvin ja paljon, kierretään kaupunkia ja käydään leffassa. Vad fint! Tosin toi 90 sentin sänky vähän epäilyttää..