Lauantai, vaihtoni puoliväli, oli yksi parhaista päivistä Ruotsissa tähän asti. Lähdettiin kolmen tytön voimin Göteborgin läheiselle Styrsön saarelle, matkaseuralaiseni olivat kotoisin Turkista sekä Itävallasta. Päivä oli huikean aurinkoinen ja lämpöasteet kohosivat auringossa johonkin 17 asti. Keväinen sää ja kaunis saari tekivät meistä hölmön onnellisia ja koko päivän kaikki asiat olivat amazing, beautiful, lovely, awesome, great, wonderful...
Satamaan meni ratikalla noin 30 - 40 minuuttia. Täällä ratikat menevät pitkälle lähiöihin asti ja kaupungin ulkopuolella olikin lähinnä omakotitaloalueita. Turkkilainen tyttö teki huomion, että täällä omakotitalot ovat yleensä puisia, kun taas Turkissa puutaloja on lähinnä rikkaammilla ihmisillä. Satamasta menimme lautalla parikymmentä minuuttia saarelle. Lautoilla käy tavallinen julkisen liikenteen lippu, eli mitään ekstraa ei tarvinnut maksaa. Vielä kun oli lisäksi eväät mukana ja ainoa ostoksemme oli seitsemän kruunun (noin 80 senttiä) jäätelöt, niin halvaksi tuli tämä päiväretki!
Paikallisia kulkupelejä vuokrattavana |
Paikallisen papan masterpiece |
Kolme jäätelöä 20 kruunua! Vad?! |
Talvella saattaa olla vähän ankeaa Styrsöllä. Kaunista varmaan silloinkin, mutta hemmetin kylmä eikä mitään tekemistä. Toisaalta, jos on hyvät naapurit niin ei kai siinä muuta tarvitse. Systembolagetista tonkka viiniä ja naapuriin. Jos saisin naapureikseni nämä tytöt Turkista ja Itävallasta, niin varmasti menisi talvikin nopeasti ohi. Styrsö on siis kiva kesäkaupunki. Musta tuo sanonta on vähän hölmö, sillä kaikki kaupungit ja paikat ovat yleensä kivoja kesällä. Kivan kaupungin mitta on se, onko se mukava tai edes siedettävä myös räntäsateella ja loskassa. Siksi asun Helsingissä.
Käytiin hakemassa kyläkaupasta jäätelöt ja asetuttiin hiekkatien varteen nurmikolle niitä syömään. Kauhean monessa paikassa tienvarsi ei ole se kaikista viihtyisin paikka, mutta Styrsöllä ei olekaan autoja. Ei autoja, kuinka mahtavaa! Okei, yksi ambulanssi sekä mopoauto nähtiin, mutta muuten paikalliset liikkuvat jalan, pyörillä, sekä golfautoilla. Yleisin kulkuväline oli kolmipyöräinen pyörä, jossa on edessä lava, jossa voi myös istua (näkyy seitsemännessä kuvassa ylhäältä). Meitä vastaan tuli papparainen pyörän päällä ja etulavalla oli kyydissä hänen puolisonsa, pikkuinen mummeli. Katsottiin heidän menoaan ensin huulet pyöreinä, ja sitten: "OMG, That was the coolest thing ever! I want to be like them when I'm old!".
Aurinko lämmitti niin, että oli pakko ottaa takki pois, täydellistä. Olimme olleet Styrsöllä parikymmentä minuuttia ja suunnittelimme jo seuraavaa vierailua. Ensi kerralla isompi porukka, grilliruokaa sekä viiniä mukaan! Seuraavaksi lähdimme kiipeilemään kallioille ja ihailemaan maisemia ylhäältä päin.
Ihan kelvolliset maisemat mun mielestä. Kiipeilyn jälkeen asetuimme jalkapallokentälle lounastamaan ja ottamaan aurinkoa (vaatteet päällä tosin vielä). Olo oli raukea ja rento. Joka toinen minuutti joku meistä julisti onneaan, oikein lietsoimme toistemme iloa. Positiiviset tunteet tarttuvat ja moninkertaistuvat hyvässä seurassa.
Kuunneltiin turkkilaista musiikkia. Yhdessä kappaleessa mies lauloi rakkaudestaan tumma hiuksista, mutta vaalea ihoista naista kohtaan. Turkissa on kuulemma oma sanansa henkilölle, jolla on tummat hiukset ja vaalea iho. Tästä termistä on vielä omat alaterminsä tumma- sekä keskitummahiuksiselle vaalea ihoiselle ihmiselle. Turkkilainen tyttö selitti olevansa itse tämä tummempi versio ja itävaltalainen tyttö voisi olla esimerkki vähän vaaleammasta (mutta edelleen melko tummahiuksisesta) tällaisesta tytöstä. Minä totesin tähän, että Suomessa muakin kuvailtaisiin bruneteksi. Turkkilainen nauroi tähän, että: "You're so blond". Aika hassua, miten kulttuuri vaikuttaa siihenkin, miten ihmiset kuvailevat samaa henkilöä.
Turkkilainen tyttö kysyi meiltä, haluaisimmeko me asua mielummin Ruotsissa vai omassa kotimaassamme. Itselleni tällä kysymyksellä ei ole samaa merkitystä kuin monelle muulle vaihtarille: jos tänne päätyisin joskus asumaan, niin se tuskin johtuisi siitä, että täällä olisi asiat merkittävästi paremmin kuin Suomessa. Mutta moni muu vaihtari ihan oikeasti pähkäilee sen asian kanssa, että minne tulee asettumaan opintojen jälkeen. Itävaltalainen tyttö sanoi, että luultavasti tylsistyisi Göteborgissa muutamassa vuodessa, mutta hän ei halua palata Itävaltaankaan. Jäi vähän epäselväksi, miksi hän ei tällä hetkellä pidä Itävallasta, ainakin yliopistokoulutus on kuulemma heikolla tasolla. Turkkilainen tyttö taas puhui pitkät pätkät maansa pääministeristä, joka on Suomenkin mediassa ollut viime aikoina hänen blokattuaan Twitterin. Muita pääministerin kommentteja tytön mukaan on ollut mm: "Nainen on osasyyllinen raiskaukseensa, jos hän on pukeutunut niukasti" ja "Tunnen oloni epämukavaksi raskaana olevan naisen kanssa, koska tiedän hänen harrastaneen seksiä". Morjens. Tyttö sanoi, että tuntuu inhottavalta, kun ihmiset kyselevät häneltä esimerkiksi tuosta Twitter-tapauksesta ja hän joutuu häpeämään omaa kotimaataan.
![]() |
(c) K. A. |
![]() |
"Auto" pihassa |
![]() |
(c) K. A. |

![]() |
Itävaltalainen tyttö tiesi kertoa, että madot kaivautuvat syvälle rantahiekkaan, mistä jää jälkeen tuollaisia hiekkakasoja |
![]() |
Takaisin kaupungissa |
PS: Sain opettajalta viestin, että pääsen Arbetsmarknad-kurssin tentin läpi, jes! Lisäksi ryhmämme sai lopputyöstä VG:n, eli parhaimman mahdollisen arvosanan. Selvisin, I did it! 15 opintopistettä suoritettu på svenska!
PS2: Kirjoitin täällä, että meillä on Mikon kanssa ollut vähän vaikeuksia saada musta hyppykuvia. En ollut ihan varma, onko ongelma Mikon laukaisinsormessa vai mun olemattomassa ponnistusvoimassa, mutta nyt mysteeri on ratkennut! Otettiin nimittäin tyttöjen kanssa hyppykuvia ja joka ikinen niistä onnistui. Niin! Että Mikolle vähän valokuvausharjoituksia, mun hypyissä ei ole mitään vikaa. ;)