Ruotsin tunnilla opittua

Göteborg on torstain ja perjantain välisestä yöstä asti ilahduttanut asukkaitaan lähes taukoamattomalla sateella. Kai se oli aikakin tämä puoli kaupungista kokea, kun melkein kolme viikkoa Göteborg helli meitä enemmän tai vähemmän kuivilla keleillä. Tuleva viikko ei näytä paljoa paremmalta säiden suhteen. Ehkä sisällä pysyminen on ihan hyvä juttu luku-urakkani kannalta?

Eilen oli taas ryhmätyötapaaminen. Ryhmässäni on siis minun lisäkseni kaksi jäsentä, tyttö ja poika. Tyttö oli kipeä, joten olimme pojan kanssa keskenämme. Tunnelma oli vähän jäinen ja iso osa ajasta meni hiljaisuudessa, kipeänä ollut tyttö on yleensä ottanut aina homman haltuun. Poika on todella mukava, mutta ei kovin puhelias ja minä taas... no voitte arvata kuinka sujuvasti käyn keskusteluja globalisaation vaikutuksista työmarkkinajärjestöihin. Saimme kuitenkin tehtyä mitä pitikin ja paljon rispektiä ryhmäläisilleni siitä, että he eivät koskaan vaihda kieltä englanniksi. Sovimme näkevämme vielä maanantaina klo 7:45 (öö, hyi?) ennen seminaaria ja käymme työn läpi, huh. Onneksi nuo sosiaalisesti epämukavat hetket rajoittuvat lähinnä itse seminaariaiheista keskusteluun, muuten tulemme juttuun ihan hyvin. Olen nyt pari viikkoa ihmetellyt, miksi poika sanoo aina välillä joihinkin asioihin: "Kanon!". Tarkistin varmuuden vuoksi sanakirjasta ja kyllä, kanon = kanuuna, tykki. Eilen uskaltauduin sitten kysymään häneltä (ootsä joku sotahullu vai?!) ja poika nauroi, ettei oikeastaan itsekään tiedä sanalle hyvää käännöstä. Kanon on slangisana ja voi tarkoittaa esimerkiksi "Bra!". Kaikenlaista sitä oppii..

Paljon uutta on tullut opittua myös ruotsin suullisen taidon kurssilla, joka on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa. Kyseessä on 7,5 opintopisteen kurssi, joka jatkuu koko kevään ajan. Vaikka kurssi on puolet pienempi kuin Arbetsmarknad-kurssi, riittää tässäkin hommia. Luentojen sekä kotitehtävien lisäksi kurssilla on useampi suullinen tehtävä (esimerkiksi viimeksi oli kirja/leffaesittely), muutama nettikeskustelu, kirjallinen työ, jossa reflektoidaan omaa puhetta sekä kuullunymmärtämiskoe sekä kirjallinen tentti. Tyypillistä, että suullisen taidon kurssilla on kirjallinen lopputentti...

Suomalaisia on kurssilla useampia, mutta yli puolet ovat Ruotsissa asuvia maahanmuuttajia ympäri maailmaa. Eräs nainen on asunut Ruotsissa jo yli 20 vuotta ja sen kyllä kuulee. Vähän hävettää olla samalla kurssilla näiden kanssa, itse en kaikkia edes erottaisi natiiveista! Varmasti se on oppimisen kannalta parempi treenata itseään parempien kanssa. Vieras kieli on kyllä sellainen asia, että sitä ei opi koskaan täydellisesti. Kurssin opetus tuntuukin tähtäävän siihen, että oppisimme puhumaan enemmän kuin natiivit. Itsellä tällaiset haaveet ovat aika kaukana, mutta opetus on kyllä ollut äärimmäisen mielenkiintoista!

Itselle hyvä ruotsin kielen taito tässä vaiheessa tarkoittaisi sitä, että ymmärtäisin lähes kaiken kuulemani ja pystyisin keskustelemaan suht vaivattomasti. Kurssilla keskitytään hiomaan ääntämistä, mikä on tietenkin myös todella tärkeää, mutta jää tällä hetkellä melko vähälle huomiolle arkipäivän elämässä. Erityisen vaikeaa lausumisen, ääntämisen ja painotusten harjoittelu on sen takia, että nämä asiat on jo kertaalleen oppinut - "väärin". Siinä vaiheessa kun opettaja sanoi meille suomalaisille, että några lausutaankin "nåårra", niin en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. :D Puhuin tästä ääntämis-asiasta eräälle espanjalaiselle tuttavalleni ja hän muistutti, että ei ole vääriä tapoja lausua kieltä. Periaatteessa olen tietenkin samaa mieltä, vaikka varmasti jokainen vierasta kieltä harjoitteleva unelmoi pääsevänsä lähelle natiivin tasoa. Tärkeintä on totta kai tulla ymmärretyksi. Ongelma tuleekin siinä kohtaa, kun ruotsissa on kasoittain sanoja, joiden merkitys vaihtuu kokonaan ääntämisestä riippuen. Saimmekin ensimmäisen kokoontumisen jälkeen luettavaksemme tekstin Rätt betoning gör dig förstådd (Oikea ääntäminen / painotus tekee sinut ymmärretyksi). 

Göteborgin kaupungin kirjasto / yhteiskuntatieteellinen kirjasto

Ensimmäisellä kerralla aloitimme ääntämisharjoittelun aivan alusta. Mietimme esimerkiksi, missä kohtaa suuta kieli on tietyissä äänteissä. Toistimme sanoja opettajan perässä kuin alakoulussa, samanlaisella oppimisen innolla. Esimerkiksi T-kirjaimessa kieli on etuhampaiden takana, kun taas D-kirjaimessa se on taaempana. Lisäksi ihmettelimme, mitä kurkussa tapahtuu eri äänteiden aikana. Kokeilkaa kotona: laita käsi kurkun alaosan päälle ja sano G-äänne ja sen jälkeen K-äänne (ei kirjain vaan äänne). G-äänne tuntuu selvästi kurkussa, mutta K-äänne ei. Tästä pääsemme seuraavaan oppimaamme asiaan: sana Kungsgatan lausutaankin Kungskatan. Tämä ilmeisesti sen takia, että K-äänne on ikään kuin helpompi lausua. Vaikeampaa olisi sanoa kaksi G-äännettä lähes peräkkäin.

Asia, mikä on meille suomalaisille todella vaikea, on assimilaatio. Suomea puhutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan eikä ole ihme, että suomalaiset lapset oppivat keskimäärin todella nuorena lukemaan. Assimilaatio tarkoittaa siis sitä, että yksi äänne vaikuttaa siihen, miten toinen äänne lausutaan. Esimerkkinä tuo edellä mainittu Kungsgatan --> Kungskatan. Kai näihin on jotain sääntöjä, mutta kuuntelemalla oppii parhaiten. Assimilaation takia sanoja on välillä vaikea erottaa toisistaan. Toinen suomen kielestä poikkeava asia on reduktio. Suomessa pääsääntöisesti jokainen kirjain lausutaan, mutta näin ei ole kaikissa kielissä. Yksinkertaisin esimerkki on tietenkin Jag --> Ja tai Är --> E. Myös reduktio tekee sanojen tunnistamisesta vaikeaa ulkomaalaiselle, joka on oppinut sanat kirjasta lukemalla.

Toisella kurssikerralla kävimme läpi eri kirjainten lausumista. Esimerkiksi lausuimme peräkkäin sanoja kuten Tag - Dag, Vilar - Bilar, Dit - Ditt. Kuulostaa hönöltä ja välillä tuntuukin, mutta oivalluksen hetkiä tulee aina välillä! Eri äidinkieliä puhuville ihmisille eri asiat ovat haastavia, esimerkiksi saksankielisille T ja D-äänteen erottaminen on ilmeisesti haastavampaa. Itselle uutena asiana tuli tuo Dit - Ditt: miten lausua jälkimmäisen sanan kaksoiskonsonantti? Ratkaisu on pieni tauko ennen sitä: Di - tt. Kokeilkaa kotona! ;)

Vielä olisi muutamia opittuja juttuja kerrottavana, mutta taidan jättää ne ensi kertaan.  En tiedä olenko itse ollut tarkkaamaton ruotsin tunneilla, mutta mielestäni ääntämisharjoituksia pitäisi sisältää opetukseen paljon enemmän! Näitä on ollut tosi mielenkiintoista harjoitella, mutta kuten sanottu - arkipäivän puhetilanteissa nämä jää vielä täysin huomiotta. Ääntäminen ei ole se suurin huolen aihe, kun yrittää muodostaa järkevää lausetta ja muistella oikeaa sanaa. Ehkä vielä joskus.

Tässä esimerkkejä tutuista sanoista ja fraaseista ja miten ne "pitäisi" lausua. Kokeilkaa kotona ja muistakaa ottaa mukaan se riikinruotsin laulanta!

Min bil --> Mimbil
Tisdag --> Tista
Gruppbiljett --> Grupppiljett
Jag har aldrig sett henne --> Ja a aldri settna
Vad sa du? --> Vasaru?
Ja, det har jag --> Ja, de a ja.
Jag talar inte arabiska --> Ja talante arabiska.

Sitten vielä kuva eväistä, joiden avulla jaksaa lukea! Olen muuten syönyt täällä huomattavan paljon Fazerin sinistä, en tiedä miksi. Koti-ikävän piikkiin... Hyvää viikonlopun jatkoa!