Matkakertomus: Kap Verde

Saavuin Kap Verdelle talvikengät jalassa

Kenelle: Vietimme Kap Verdellä yhdeksän päivän rantaloman tammikuussa 2012. Ykkösenä Salin saaresta on jääneet mieleen upeat rannat. Paikka sopii rauhallista lomaa kaipaaville, meininki Kap Verdellä oli ainakin tuolloin melko letkeä ja rauhallinen. Tanssibaareja emme esimerkiksi nähneet ollenkaan ja muutenkin yöelämä vaikutti hiljaiselta. Itse lähtisin Kap Verdelle uudestaan joko Mikon kanssa tai sitten esimerkiksi maman kanssa viettämään äiti-tytäraikaa (vink vink äiti!). Lapsien kanssa matkustaessa kannattaa panostaa hotelliin, jossa on mukavan kokoinen allasalue, koska muita huvituksia ei niin paljoa ole. Meidän hotellin allasalueella ei paljon tullut aikaa vietettyä, ei näytä kauhean kutsuvalta, vai mitä?

Majoitus: Meidän kahden tähden hotelli sijaitsi noin vartin kävelymatkan päässä "keskustasta". Valitettavasti en muista hotellin nimeä enkä sitä pikaisella googlettelullakaan löytänyt. Harmi, sillä sen verran voisin varoittaa, ettei ollut kovin tasokas lukaali. Meille parikymppisille opiskelijoille tuo kelpasi oikein mainiosti, mutta esimerkiksi matkalla mukana olleet Mikon vanhemmat olivat kiitollisia, kun olivat varanneet mukavemman hotellin.

Hotellimme oli siis hyvin vaatimaton, mutta eipä se huone ole niin tärkeä ulkomailla - yleensä aika tulee kuitenkin vietettyä ulkona. Altaalle ei pahemmin aurinko paistanut, mutta mitäpä tuosta, kun upeat rannat olivat pienen kävelymatkan päässä. Meidän huoneessa oli myös "maaterassi". Ainoa vaan, että terassin ympärillä oli korkeat muurit, joten sieltä näkyi vain kaistale sinistä taivasta... Vaikutti enemmän bunkkerilta kuin terassilta. Samoin hämmennystä aiheutti se, että vessan ja muun huoneen erottava seinä ei "ylettänyt" kattoon asti. Katonrajaan oli jätetty melkein puolenmetrin aukko! No, onneksi oltiin tuossa vaiheessa seurusteltu "jo" vuosi, muuten olisi saattanut tuo yksityisyyden puutos järkyttää! :D Samoin vessan lattianrajasta meni kaksi "ilmastointiputkea" eli suoraa aukkoa hotellin käytävälle.

Hotelli kannattaa siis miettiä omien odotusten ja toiveiden mukaan. Viime matkoilla ollaan kermaperseilty melko mukavissa hotelleissa, vaikka kyllä huonommissakin pärjää oikein hyvin.

Sää: Meillä kävi säiden suhteen vähän huono tuuri tuolla matkalla. Oltiin siis reissussa tammikuun puolessavälissä. Ensimmäisinä kahtena päivänä oli vielä tosi lämmin ja onnistuin tietenkin polttamaan itseni. Vesi tuntui kylmältä ja tuuli jonkin verran, mutta se vain viilensi mukavasti. Harmi vain, että loppuviikon säät eivät olleetkaan niin lämpimät ja tuuli tuntui oikeasti kylmältä! Rannalla maatessa piti välillä vetää pyyhettä peitoksi ja anopin piti käydä ostamassa farkut kylmiksi illoiksi. No, onneksi ei sentään satanut.

Rantalomilla pääaktiviteetti on monesti auringossa löhöily ja uiminen, joten vähän harmitti nuo kohdalle osuneet säät. Itse uskaltauduin uimaan vain kerran. Meillä oli suunnitelmissa vuokrata vesiskootteri, mutta kova ja kylmä tuuli vesitti sen suunnitelman. Mutta sen perusteella, mitä olen Kap Verdestä lukenut, niin meillä kävi vain huono tuuri. Pilvisiä päiviä ei pitäisi juuri olla ja lämpötilanvaihtelut ovat melko pieniä ympäri vuoden. Ja kyllä mekin siellä rannalla oltiin joka päivä, eli ei siellä varsinaisesti kylmä ollut.

Aktiviteetit: Rannalla löhöilyn lisäksi Kap Verdellä voi harrastaa monenlaista vesiurheilua. Vesiskoottereita, vesihiihtoa, kite surffingia jne. Itseäni on jäänyt jälkikäteen harmittamaan, ettei lähdetty saarihyppelemään. Kap Verde koostuu yli kymmenestä saaresta, joten olisi ollut kiva nähdä muitakin kuin tuo Salin saari. Itselleni parhaiten mieleen jäänyt "aktiviteetti" oli parin tunnin rantakävely. Käveltiin Mikon kanssa loppumatonta rantaviivaa pitkin saaren kärkeen asti. Ainiin ja käytiinhän me yksi aamu pienellä lenkilläkin rannalla! Sellaista ihmettä ei ole lomamatkalla tapahtunut ennen eikä jälkeen.

Ostokset: Ostosmahdollisuudet ovat hyvin rajatut, eikä kyseessä ole mikään shoppailijan paratiisi. Ostimme koko matkalta vain kaksi koriste-esinettä: puisen kirahvin ja hiekasta tehdyn kilpikonnataulun. Käsintehdyt koriste-esineet olivat tosi hienoja ja niitä olisi tehnyt mieli ostaa jokaiselta myyjältä. Vaatteita myytiin myös pienissä kojuissa, tosin sovituskoppeja löytyi vain harvasta. Kaupungilla oli jonkin verran kaupustelijoita ja välillä tyrkyttäminen vähän ahdistikin. Suomalainen haluaisi monesti ensin katsella rauhassa ja lähdimmekin monesti nopeasti karkuun innokkaiden myyjien kynsistä.

Aamulenkin jälkeen

Uutta matkaa Kap Verdelle ei olla suunniteltu, mutta se johtuu lähinnä siitä, että maailmassa on niin monia muitakin mielenkiintoisia saaria nähtävänä. Suosittelen!