Suomen paras pasta

Täällä päässä pitää kiirettä lukuvuoden viimeisten kouluhommien sekä tietysti jouluvalmistelujen kanssa. Eilen ostin viimeisenkin joululahjan, mutta luentopäiväkirjat ovat edelleen pahasti levällään (= en ole aloittanut). Nyt on kuitenkin niin tärkeää asiaa, että oli pakko ottaa breikki ja tulla kirjoittamaan.

Olen nimittäin löytänyt niin älyttömäntajuttomansairaanhyvän pastan, että olisi suorastaan itsekästä olla jakamatta tätä tietoa. Kyseessä on Picnicin keskiviikon päivän pasta: Fetapestopasta. Yhdeksällä eurolla ja 40 sentillä pääsee makumatkalle taivaaseen ja takaisin. Niin hyvää se on. Vähän itkettää jo valmiiksi, kun seuraava keskiviikko on jouluaatto, enkä silloin tule saamaan pastaani. Vai toimittaisikohan ne Rovaniemen Picnicistä mulle pastan Pyhätunturille kotiinkuljetuksena...?

Kuvakin on tärähtänyt kun kädet tärisi halusta päästä syömään

Eipä mulla muuta, nyt maha tyytyväisenä takaisin kouluhommien pariin. Nyt kaikki mars Picnicciin, vielä ehditte tänään.

You can thank me later.

Kära GTG

Miten tuosta Göteborgin viikonlopusta voi olla jo kolme viikkoa? Ja miten voi olla, että kolmen viikon päästä joulu on jo ohi? Varmin merkki vanhenemisesta on tämä jatkuva ajan kulumisen päivittely, joten lopetan suosiolla tähän.

Göteborgissa ei tullut pahemmin otettua kuvia - sää oli göteborgimaisen harmaa ja reissun fokus oli ihmisissä kaupunkikiertelyn sijaan. Lentokentällä ja koneessa olin aivan täpinöissäni. Keskipäivän lento oli puolityhjä enkä voinut olla ajattelematta, että miksei ihmiset halua mennä Göteborgiin!

Oudointa reissussa oli, että mikään ei tuntunut kovin oudolta. Nousin Korsvägenilla lentokenttäbussista ja lähdin kävelemään Olofshöjdia päin ja se tuntui niin normaalilta. Kävelin "kotia" kohti ja ohitseni meni bussi, josta minulle vilkuttivat kaksi vaihtokaveriani matkallaan keskustaan. Vilkutin takaisin. Ihan niin kuin minä tahansa viime kevään päivänä. Hassua. Toisaalta, olen ollut pois Ruotsista vasta alle puolivuotta, mikä ei ole kovin pitkä aika. Tosin ruotsin kieli on päässyt ruostumaan aika tavalla - kahvilatyöntekijä ei ymmärtänyt, kun yritin tilata teetä. :D

Tehtiin kaikkea tuttua. Syötiin lounasta lempikahvilassani, käytiin afterworkeilla ja keilaamassa (olin aivan surkea), ajelin ratikalla ja nautin tutuista kuulutuksista, kirosin Oloffin portaita, pidettiin kotibileet ja käytiin muutamassa pubissa, sunnuntaina vietettiin krapulainen brunssi ennen lähtöä. Lähikaupassa oli sama myyjä, Streetlife-baarissa sama baarimikko. Göteborg oli ihana ja sumuinen, ystävät olivat ihania. Ja aivan liian nopeasti viikonloppu oli ohi ja lähtö riipi sydäntä, vaikka kyyneliltä tällä kertaa vältyttiinkin. Onneksi pari ystävää tulee Göteborgista ja Kööpenhaminasta viettämään meidän kanssa uutta vuotta tänne Helsinkiin.

Pari päivää kotiutumisen jälkeen harkitsin ihan vakavissani lentojen ostamista taas Göteborgiin. Mieli tekisi, mutta toisaalta taidan säästää sen parisataa euroa muihin seikkailuihin. Ikävä laantuu muutamassa kuukaudessa, mutta ei ota parin päivän visiittiä kauempaa, niin se saattaa taas paisua isoksi möykyksi mieleen.

Mun entinen kotirappu

Roaring 20s !

1920-luku on ollut tänä vuonna selkeästi pinnalla. Alkuvuodesta Göteborgissa oli 20-luvun teemabileet ja viime viikolla työpaikan pikkujouluihin oli valittu sama teema. Näiden lisäksi keskiviikkona oli vielä sosiaalipsykologian ainejärjestön pikkujoulut 20-luvun vermeissä. Kaikissa pippaloissa oli oikein kunnolla panostettu salakapakkatunnelmaan ja jestas millaisia leidejä ja herrasmiehiä kaikista tutuista kuoriutukaan!

Oma 20-luvun tyylini rakentui Punanaamiosta ostetusta hapsumekosta sekä Butterricsin sulkapannasta sekä puuhkasta. Postauksen kuvat on työpaikan pikkujouluista, joita ennen käytiin kollegojen kanssa pistämässä myös hiukset juhlakuosiin. Oltiin varattu ajat Kampin Unikasta, jossa keväällä valmistuvat kampaajaopiskelijat tekivät kaikille ihan kunnon kampaukset vain 32 eurolla. Itse olin ainakin tosi tyytyväinen lopputulokseen, pitäisi harrastaa tuollaista useamminkin. Olen niin tumpelo hiustenlaittaja, että mielellään tuollaisesta maksaa, jos on jotkut juhlat kyseessä.

A little party never killed nobody...

PS: Hyvää itsenäisyyttä, Suomi!

1 vuosi: suosituimmat postaukset

Hellurei! En jäänyt pysyvästi Göteborgiin, vaikka mieli olisi toki tehnyt. Viime viikko oli aikamoista haipakkaa töiden ja koulun kanssa, mutta nyt pitäisi taas helpottaa. Eilen esittelin graduni tutkimussuunnitelman ja pian pitäisi alkaa tosi toimiin sen suhteen. En voi käsittää, että olen nyt graduntekijä. 

Viime viikon keskiviikkona blogini täytti yhden vuoden. Samana päivänä tuli myös sattumoisin neljä vuotta siitä, kun tapasimme Mikon kanssa. Juhlistimme tätä syömällä nakkinuudeleita ja katsomalla Frendejä - ai että. Jottei blogin yksivuotinen taival mene ohi aivan ilman huomioimista, niin listasin tähän ensimmäisen blogivuoden luetuimmat postaukset.

1. Första veckan

 

2. Oodi äidille

 

3. Mitt hem i Göteborg

4. Tiibetinspanieli Nemo

5. Pukeutuminen Dubaissa

Jag har saknat dig, Göteborg!

Täällä kirjoittelee innosta pihisevä tyttö, huomisaamuna heitän nimittäin repun selkääni ja suuntaan nokkani kohti Helsinki-Vantaata. Vaikka lentomatka ei päätykään uuteen ihmeelliseen kohteeseen tai lämpimille palmurannoille, niin en silti voisi olla enempää innoissani tästä matkasta. Kohde on nimittäin yksi lempparikaupunkejani koko maailmassa - kaunis, rakas, ihana Göteborg.

Palasin vaihdosta Suomeen viisi kuukautta ja yksi viikko sitten. En osaa kuvitella, miltä tuntuu kävellä ihan kohta tuttuja katuja - ja mikä vielä parempaa - nähdä tuttuja, ihania naamoja! Mikä hauskinta, majoitun kaverini luona samalla asuinalueella ja samanlaisessa opiskelija-asunnossa kuin itse keväällä asuin.

En ehdi Göteborgissa olemaan paria päivää enempää, ja varmasti aika loppu ihan kesken. Tämän päivän riemun fiilikset saattavat olla sunnuntaina taas melkoisen haikeat. Olen kuitenkin supertyytyväinen, että silloin alkusyksystä sovin tämän reissun, helposti tällaiset jää vain puheeksi.

Göteborgissa pitäisi olla vähän parempi sääkin kuin Helsingissä. Vaikka väliäkö tuolla - satakoot vaikka traktoreita, mua ei haittaa! Saa nähdä, sujuuko ruotsi enää ollenkaan. Ehkä just ja just onnistun tilaamaan kanelbullen ja latte machiatton ruotsiksi. Vi ses!

Kuvituksena muutama kuva ensimmäisiltä päiviltäni Göteborgissa.

Tee elämässäsi nämä matkat

1. Överi bilematka - Check!

Varatkaa parhaiden kavereiden kanssa liput johonkin lämpimään ja pakatkaa laukku täyteen mekkoja ja korkokenkiä. Päivisin parannellaan krapulaa rantatuolissa maaten ja yöt reivataan klubeilla sateenkaarenvärisiä drinkkejä siemaillen. Omat bilelomani ovat sijoittuneet Espanjan Malagaan ja Kreikan Kosille. Varoitus: tämä kannattaa toteuttaa heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä, muuten saattaa kunto pettää. Ainakin itse koin jo 20-vuotiaana olevani liian vanha uusimaan kahden viikon lomareivejä ilman välipäiviä!

Kos

2. Reppureissu

Lyhyt tai pitkä - reppureissu on joskus tehtävä. Ainakin Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa olisi mielenkiintoista nähdä tällä tyylillä. Tosin äiti on sanonut, että saan tehdä tällaisia reissuja vasta joskus keski-ikäisenä, ettei sen tarvitse huolehtia.

3. Paratiisisaari

Jollekin ihanalle paratiisisaarelle olisi kiva päästä oman rakkaan kanssa köllöttelemään viikoksi tai pariksi. Yksi iso haaveeni on päästä Malediiveille majailemaan sellaiseen over-water-villaan, josta pääsee heti sukeltamaan turkoosiin mereen. Isolla haaveella on myös iso hinta, joten saattaa olla, että Malediivienkin matka jää sinne keski-ikäisyyteen. :D

Kap Verde

4. Vapaaehtoistyötä

Vapaaehtoistyön ei tarvitse aina tarkoittaa puolta vuotta Intiassa, tarjolla on paljon myös esimerkiksi parin viikon pituisia projekteja. Lisäksi reissun päällä ollessaan voi tutkia kohteita, joihin voisi mennä vaikka päiväksi tai pariksi auttamaan.

5. Asu ulkomailla - Check!

Ulkomailla asuminen - edes vähän aikaa - on huikea ja avartava kokemus. Uuteen maahan asettuminen on kutkuttavan jännittävää, mutta parasta on se fiilis, kun tajuaa kotiutuneensa uuteen kotikaupunkiin. Kun ihan muina naisina osaa liikkua omilla kulmilla ja tilata ruokaa paikallisella kielellä. Pääsee ihmettelemään erilaisia tapoja ja käytäntöjä ja toisaalta huomaamaan myös samankaltaisuutta ihmisten elämäntavoissa kulttuurista riippumatta. Ja totta kai saa myös perpektiiviä kotimaahansa - miten Suomessa kaikki toimii paremmin, mutta ihmiset todella ovat helposti melko juroja.

Oma kokemukseni ulkomailla asumisesta on 5 kuukauden vaihto-opiskelu Ruotsissa. Ei kovin eksoottista, mutta ehdottomasti elämäni parhaita kokemuksia. Tämän kohdan toteuttamiseen vaihto-opiskelu on varmasti helpoin keino, joten käyttäkää se hyväksi!

Göteborg

 6. Road-trip

Mulla on kolme isoa road-trip unelmaa: ajaa Islannin ympäri, ajaa molemmat Uuden-Seelannin saaret läpi ja tehdä USA:n road-trip rannikolta rannikolle. Ei ihan pieniä unelmia, mutta toivottavasti nämä saan joskus toteutettua. Ajokortittomana saisin vain nauttia maisemista, viihdyttää kuskia (onnea vaan miehelle) ja popittaa matkamusiikkia.

7. Kultturelli kaupunkimatka - Check!

Kaupunkilomat ovat minun lemppareitani. New York on matkaunelmani numero uno ja Lontoo lempikaupunkejani. Kaupungeissa viehättää se valtava mahdollisuuksien määrä. Esimerkiksi Lontoossa olen käynyt kolmesti ja silti en ole nähnyt tai tehnyt murto-osaakaan. Muutamassa päivässä ehtii nähdä tärkeimmät nähtävyydet, käydä museossa ja musikaalissa, shoppailla ja ajella muutamalla metrolinjalla, mutta en tiedä riittääkö mikään määrä päiviä siihen, että Lontoo olisi nähty kunnolla.

Lontoo

Päiväkirjan sivuilta: toteutuneet unelmat

Hassua, miten olen nyt marraskuussa kirjoittanut viikossa yhtä monta postausta kuin koko lokakuussa yhteensä. Voisi luulla, että olin lokakuussa kiireisempi kuin nyt, mutta siitä ei oikeastaan ole kysymys. Lokakuussa tein kyllä reippaasti töitä, mutta samalla mulla oli vain yksi kurssi, jossa oli yksi puolentoista tunnin luento viikossa. Ja silti oli vaikea saada koulujutut tehdyksi ajallaan! Nyt marraskuussa mulla on neljänä päivänä koulua ja lisäksi tietenkin työt ja graduhommat - ja olen paljon tehokkaampi! Mulle selkeesti sopii pieni stressi ja kiireiset aikataulut. Käykö muillakin niin, että silloin kun sitä aikaa on, niin se valuu johonkin aivan ihme juttuihin?

Enivei, oli pakko tulla kirjoittamaan, kun löysin kaapista pölyisen vanhan päiväkirjan vuodelta 2010. Mulla oli nuorempana tapana tehdä päiväkirjaan toive/unelmalistoja ja sitten palata niihin myöhemmin ja merkitä, onko toiveet toteutuneet. Näihin toiveisiin palasin nyt ensimmäistä kertaa, ja oli aika huikeeta huomata, miten ne kaikki olivat toteutuneet! Tässä pari esimerkkiä:

Toivon, että alkaisimme seurustella Mikon kanssa
Hihii, tästä on parin viikon päästä neljä vuotta, kun olen tuon toiveen raapustanut ylös. Eikä mennyt kauaa, niin tehtiin suhteesta Facebook-virallinen.

Toivon, että muuttaisin kotoa 20-vuotiaana
Muutin ensimmäistä kertaa pois kotoa pari viikkoa 20-vuotissynttäreideni jälkeen. Ja millaiseen kämppään! Tyttökaveri oli löytänyt meille niin ihanan ensiasunnon: Mannerheimintien varrelta saunallinen kaksio, jossa oli astianpesukone (ikävä tiskaria..). Standardit tuli asetettua heti alussa ehkä vähän liiankin korkealle ja seuraavakin asunto Mikon kanssa oli sitten pakko saada Töölöstä.

Toivon, että pääsisin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa
Huh - missäköhän sitä olisi, jos en olisi päässyt? Tää on kyllä edelleen yksi mun pienen elämän suurimmista saavutuksista - seuraava taitaa olla edessä runsaan vuoden päästä, kun saa maisterin paperit kouraan.

Lisäksi olin listannut päiväkirjaan yhdeksän kaupunkia, joissa haluaisin käydä lähivuosina. Noista seitsemän oli jo toteutunut! Unelmissa ja matkatoiveissa meikäläinen on siis edistynyt aika kivasti neljän vuoden aikana, mutta samaisen päiväkirjan käytännön asioiden to-do-lista ei ollut yhtä vakuuttavaa luettavaa. Siellä oli muun muassa Osta spinningkengät ja hanki henkilökortti. En ole vielä saanut aikaiseksi. :D