Slovenia: Bledin linna

Kauniin Bledin kuvilla jatketaan! Yksi Slovenian kuuluisimmista nähtävyyksistä on Bledin linna. Linna vietti juuri pari vuotta sitten tuhatvuotis-syntymäpäivään. Kuten Ljubljanan linnasta, myös Bledin linnasta on pidetty todella hyvää huolta ja se oli hyvässä kunnossa. Mietittiin kyllä miehen kanssa, että on tuossa ollut vähän rakentamista silloin tuhatluvun alussa!

Kukkulalle pääsee kiipeämään joko portaita tai polkua pitkin. Myös autolla pääsee melkein huipulle asti, mutta sehän nyt on ihan huijaamista. Sisäänpääsy maksoi aikuiselta 9 euroa ja opiskelijalta 7 euroa. Sisäänpääsymaksulla pääsee kiertelemään linnan eri osia, näkemään huikeita maisemia ja käymään pienessä museossa. Museo oli kierretty noin kolmessa minuutissa (ei oikein innostuttu erilaisista ruukuista), mutta maisemista kannatti maksaa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyy Slovenian tarinat. Aivan ihana matkailumaa, jossa varmasti riittäisi kierrettävää pidemmällekin reissulle. Menkää menkää menkää!

Slovenia: Bled-järvi

Sloveniassa kannattaa aivan ehdottomasti mennä käymään Bled-järvellä. Meille ainakin Bled oli Slovenian reissun kohokohta ja paikka pomppasi heti meidän top-5 hienoimmat nähtävyydet-listalle! Ljubljanasta Blediin pääsee helposti bussilla alle puolessatoista tunnissa. Hintaa bussimatkalle tuli noin kuusi euroa suuntaansa. Hinta ei ollut ollenkaan paha, kun ottaa huomioon sen, että jo bussimatkalla maisemat olivat huikeat.

Bledissä on kolme päänähtävyyttä: kaunis järvi, kukkulan vaikuttava linna sekä "kirkkosaari": pieni saari keskellä järveä, johon on rakennettu kirkko. Turisteja oli näin lokakuun lopullakin riittämiin, mutta onneksi ei ihan laumoittain. Aikaisin hiljaisena aamuna paikka olisi varmasti vieläkin maagisempi. Kesäisin rauhaa ei varmaan kannata toivoa, järven ympärillä oli nimittäin useampi hotelli ja ravintoloitakin löytyy muutamia.

Itse innostuin eniten järvenrannassa hengailevista joutsenista. Linnut olivat todella kesyjä ja antoivat tulla tosi lähelle (luultavasti pullan toivossa). Yhden taaperon näin jopa yrittävän taputtaa joutsenta, vanhempien katsellessa vieressä... Ipanalle olisi ehkä ollut ihan hyvä opetus, jos joutsen olisi vähän sähäissyt. :) Joutsenet kyllä lumosivat tämän vähän isommankin ipanan, ja kamerasta löytyi päivän päätteeksi kymmeniä kuvia ja videoita linnuista. Ne on niin kauniita!! Lopulta Mikko joutui raahaamaan minut pois joutsenten luota, jotta ehdimme bussiin.

Kirkkosaari

Bledin linna taustalla

Seuraavassa postauksessa kuvia Bledin linnalta. Voin kertoa, että maisemat ei tästä ainakaan huonone!

Ljubljanan linna

Ljubljanaan matkaaville suosittelen kipuamista keskustan kupeessa olevalle kukkulalle, jossa on Ljubljanan linna (Ljubljanski grad). Kukkulalle kiipeäminen kestää arviolta vartin. Tie/polku on hyvässä kunnossa, mutta paikoin melko jyrkkä. Huipulle pääsee myös muutaman euron kustantavalla mäkihissillä, mutta jos vain suinkin kykenee kiipeämään, niin suosittelen sitä. Maisemat ovat nimittäin erittäin buenot! Viime postauksessa kirjoitin, että jos jotain Helsingistä puuttuu, niin keskustaa halkova joki. No tuli tuolla matkalla mieleen toinenkin juttu, mikä meiltä Suomesta puuttuu, nimittäin kunnon vuoret! En meinannut saada tarpeekseni vuorimaisemista.

Parasta linnavierailulla oli siis kaupunkiin avautuvat maisemat. Linna itsessään on peräisin jostain 1100-luvulta ja se on remontoitu täysin 1900-luvun lopulla. Wikipedia tietää kertoa, että remontti alkoi 1960-luvulla ja kesti 35 vuotta! Oli kyllä vähän hassua, kun keskiaikaisen linnan ikkunoista näkyi sähkölamput. Linnan sisäpihalla on myös kahvila sekä ravintola ja siellä voi järjestää juhlia. Suurimmalle osalle alueesta on ilmainen sisäänpääsy, mutta esimerkiksi näköalatorniin maksoi sisään kuusi euroa. Itse ainakin saimme nauttia koko ajan niin hyvistä maisemista, että ei sitä enää torniin tarvinnut kiivetä. Tuolla hinnallahan saa jo viisi viinilasillista, härregud! ;)

Kiivetessä tuli niin lämmin, että pystyi jopa riisumaan takin

Näitä kuvia on ihan mukava katsella, kun selviytyi sisälle tuolta tuulesta, pimeydestä ja rännästä. Pientä kateutta oli myös ilmassa, kun australialainen pikkuserkkuni päivitti instagramiin toiselta puolelta palloa "Spring is finally here, warm and sunny!". Jepjep...

Ljubljana: Dragon Bridge & Love Lock Bridge

Jos Helsingistä jotain puuttuu, niin keskustaa halkova joki. Meri on onneksi lähellä ja kyllä meiltäkin löytyy oma Kärlekens Bro, mutta Göteborgissa, Turussa ja myös Ljubljanassa on parasta keskustan läpi virtaava vesi. Ja tietenkin myös joenrantakuppilat.

Ljubljanassa innostuin vakiorakkauteni, kauniiden seinien, lisäksi kuvaamaan siltoja. Omat suosikkini olivat Dragon Bridge, jota vartioivat lohikäärmepatsaat, sekä rakkauslukkosilta. Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, että joka kaupungissa pitäisi olla oma rakkauslukkosilta? Väkisinkin tulee hyvä mieli, kun tuollaisen yli kävelee. Tosin se ei ehkä ole kovin kiva, että Pariisissa sillat meinaa hajota kaiken rakkauden painosta. Me ollaan jätetty oma lukkomme Berliiniin ensimmäisellä yhteisellä matkallamme pääsiäisenä 2011.

Onko muilla rakkauslukkoja maailmalla tai suunnitelmissa jättää oma lukko johonkin siistiin paikkaan?

Sympaattinen Ljubljana

Mun lempparirakennus Ljubljanassa

Slovenian pääkaupunki Ljubljana on pieni ja sympaattinen. Asukkaita kaupungissa on vähän päälle 300 000, eli se on puolet pienempi kuin Helsinki. Meidän Slovenian matka kesti neljä päivää, kahtena päivänä pyörimme kaupungilla, yhtenä päivänä teimme retken Bled-järvelle ja yhden sadepäivän keskityimme lähinnä shoppailuun sekä syömiseen. Pari päivää riitti ihan mukavasti Ljubljanan keskustaan tutustumiseen, vaikka ainahan sitä lomalla viihtyisi kauemminkin. Slovenia on melko pieni maa, joten esimerkiksi autolla eri paikkoihin tutustuminen on helppoa. Ehkä vielä joskus palaamme.

Suosittelen lämpimästi kaupunkilomaa suunnitteleville Ljubljanaa. Paikka toimi hyvin näin lokakuun lopussa, ja on varmaan vielä ihanampi keväällä, kesällä ja alkusyksystä. Itse asiassa tuolla oli ollut vielä lokakuun puolessavälissäkin lämpöä yli 20 astetta. Meidän loman aikana lämpötilat vaihtelivat 9 asteesta 17:n. Tärkeintä tietenkin oli, että säät olivat paremmat kuin Suomessa. Siihen nyt ei paljoa vaadittu. Hintataso oli myös oikein sopiva, erityisesti 1,2€ maksavat viinilasilliset lämmittivät mieltä. Vähän itketti Helsingissä maksaa samoista senttilitroista sitten se yli seitsemän euroa.

Shoppailun saralla Ljubljanan keskusta ei ole kovin ihmeellinen. Muutamia perusliikkeitä H&M:stä Zaraan löytyy, mutta suurempi tarjonta löytyy kauppakeskuksista, jotka eivät ole aivan keskustan alueella. Itse emme jaksaneet lähteä bussilla suhaamaan. Keskustan alueella oli kyllä useampi tavaratalo, mutta noissa hintataso oli turhan korkea ja tarjolla lähinnä merkkejä. Tyydyin siis Henkkamaukan antimiin ja shoppailuun upposi maltilliset 50 euroa. Ketjuliikkeiden hintatasossa ei tietenkään ollut niin suurta eroa Suomen hintoihin, mutta kyllä tuohon viiteenkymppiin mahtui pipo, neule, rintaliivit ja t-paita.

Ljubljanan shoppailut: halinallepipo ja batmanpaita

Kaiken kaikkiaan Ljubljanasta jäi todella hyvä kuva meidän reissumuistoihin. Ljubljana on yksi turvallisimmista pääkaupungeista maailmassa ja varmasti myös yksi aliarvostetuimmista Euroopassa. Ei ole vain yksi tai kaksi kaveria, jotka eivät ole tienneet, minkä maan kaupungista on kysymys. Paras aika tuolla lienee kevät tai syksy - lämpöä riittää ja turisteja ei ole liikaa. Vielä näin lokakuun lopussakin paikalliset kokoontuivat joenvarsiterasseille vilttien alle ja perjantai-iltana näimme talvivaatteisiin sonnustautuneen DJ:n ja laulajan viihdyttävän baarikansaa.

Syyslomalla Sloveniassa

Viime viikko oli yliopistolla syysloma itsenäisen opiskelun viikko. Hyvä hetki pienelle breikille siis, johan tässä on pari kuukautta opiskeltu! Mikko antoi mulle elokuussa parhaan synttärilahjan koskaan: neljän päivän kaupunkiloman Ljubljanaan, Sloveniaan! Viime keskiviikkona herättiin siis jo aamuyöstä viiden tunnin unien jälkeen ja lähdettiin kohti Helsinki-Vantaata. Hassua, miten matka-aamuina nouseminen ei ole yhtään vaikeaa. Oli ihanaa päästä Helsinki-Vantaalle, viime kerrasta olikin vierähtänyt jo kolme kuukautta. Ostettiin vähän suklaata matkaevääksi ja syötiin aamiainen kahvilassa. Lento Ljubljanaan kesti vähän alle kolme tuntia ja meni tosi mukavasti. Vain loppumatkasta lentopelko nosti vähän päätään, kun vuoriston yllä kone vähän pomppi. Onneksi oli joku, jonka kättä puristaa.

Ljubljanan lentokenttä oli aika pieni ja varsinkin nyt sesongin päätyttyä melko hiljainen. Lentokentältä on matkaa kaupunkiin noin 30-45 minuuttia. Taksi maksaa 30-40 euroa, joten kannattaa mielummin ottaa bussi tai shuttle-kuljetus. Bussi maksaa vähän yli neljä euroa, mutta ainakin näin lokakuussa niitä meni vain tunnin välein. Päädyimme siis shuttle-kuljetukseen, joka oli siis tila-auto, joka maksoi 9 euroa per peppu ja vei aivan hotellin eteen. Kuljetuksilla on myös jonkinlaiset aikataulut, mutta ainakin lentokentällä meininki oli se, että yritetään saada auto täyteen ja sitten lähdetään. Meidän autoon ei tullut ketään muuta kuin me, joten matkustimme kuin taksilla huokeaan hintaan. Säästöpossu röhisi tyytyväisenä. Puhuttiin siinä, että vaikka Suomessa kaikki muu on kallista, niin matka lentokentältä Helsingin keskustaan on halpa verrattuna moniin muihin isoihin kaupunkeihin. Seutulippu maksaa viisi euroa, kun esimerkiksi Göteborgissa matka maksoi yli 10 euroa ja Sydneyssä järkyttävät 16 euroa! Toisaalta sitten esimerkiksi Riikassa pääsi keskustaan jollain 90 sentillä (tämä oli tosin ennen Latvian liittymistä euroon).

Mikko oli varannut meille todella kivan hotellin aivan keskustasta. Best Western Premier Hotel Slon on ilmeisesti yksi Ljubljanan parhaista hotelleista. Pikkuruisessa Ljubljanassa ei viiden tähden hotelleja taida edes olla, mutta eiköhän niitäkin pian rakenneta kun turistit paremmin löytävät sympaattisen kaupungin. Slon oli todella hyvä hotelli, jossa oli panostettu yksityiskohtiin. Vai mitä sanotte siitä, että huoneesta löytyi "Pillow menu", josta sai maksutta pyytää itselle parhaiten sopivan tyynyn yli kymmenestä vaihtoehdosta? Me pärjättiin kyllä ihan hyvin huoneen neljällä muhkealla tyynyllä. :D Lisäksi oli drinkkialennuksia hotellin ravintolaan, ilmaisia vesipulloja ja söpö pehmolelunorsu, jonka olisi saanut ottaa mukaansa 10 eurolla. Ei varmaan kovin monet lapsiperheet poistu hotellista ilman sitä... Siivooja jätti joka päivä huoneeseen lapun, jossa kerrottiin seuraavan päivän säätiedot, jotta olisi helpompi suunnitella ohjelmaansa. Tärkeimmät kaikista olivat tietenkin wifi huoneessa sekä superhyvä aamiainen. Aamiaisella sai tuorepuristettua appelsiinimehua, mikä oli aivan huikeaa!

Seuraavassa postauksessa sitten ihan itse asiaan - nimittäin mielettömän sympaattisen ja nätin Ljubljanan kuviin!

Throwback Thursday: Sweet 18!

Miten on mahdollista, että tuosta päivästä on jo viisi vuotta?! Viisi vuotta olen ollut mukamas aikuinen. Nykyään kyllä lähinnä hirvittää ajatus, että 18-vuotiaat saavat ajaa autoa. Nehän on ihan pieniä vielä. Jo viisi vuotta olemme päässeet kavereiden kanssa baareihin. Ja kyllä niissä aluksi käytiinkin, koska se oli maailman siisteintä! Nykyään koti-ilta verkkareissa houkuttelee usein enemmän. Olen joskus sanonut, että kumpa saisi takaisin sen innon, mikä varsinkin ekoina kuukausina oli Seduloita ja vanhaa kunnon Pormestaria kohtaan. Viikonloput menivät monta kuukautta samalla kaavalla: perjantaina Vonnela (Vantaan Onnela noobz!) ja lauantaina Porkku. Monesti menimme ihan selvinpäin ja silti oli siistiä.

Muistan yhden sunnuntain vain muutama viikko sen jälkeen, kun minä ja bestixeni olimme täysi-ikäistyneet vain päivän erotuksella toisistamme. Tarkoitus ei ollut lähteä mihinkään, kun seuraavana päivänä oli kouluakin, mutta niin vain alkoi tanssijalkaa vipattamaan sunnuntai-iltana. Saimme sovittua kyydin tutulta, jotta pääsisimme Sunnelaan, mutta vielä piti hämätä vanhempia. Äiti oli jo nukkumassa, joten kävin ilmoittamassa isälleni, että lähden bestixelle yöksi. Isä käski käydä sanomassa äidille. Hauskaa tässä oli se, että mulla oli bilemekko päällä, eikä isä ihmetellyt sitä ollenkaan. Ei ne miehet oikein oo tarkkana tällasissa asioissa... :D Hipsin siis äidin luo ilmoittamaan asiani. Onneksi äippä oli jo nukkumassa, niin bilemekko ja -meikki eivät näkyneet pimeässä. Äiti olisi ehkä ollut vähän skarpimpi.. Niin vaan päästiin lähtemään ja oli yksi huikeimmista illoista ikinä! Vesilinjalla tanssittiin pilkkuun asti ja herätettiin Korso-ystävämme hakemaan meidät takaisin Vantaalle. Kiitti Jenni! :D Terkkui äiti!

Ei selfiet oo mikään uusi juttu

Mä oon potenut pientä ikäkriisiä jo alta kaksikymppisenä. Kriiseily ei vielä ole ollut kovin vakavaa, enemmänkin sellaista "miksi aika mene näin nopeasti?"-tyyppistä. Monilla ikäkriiseihin liittyy ahdistus siitä, että pitäisi olla tiettyyn ikään mennessä saavuttanut tiettyjä asioita. Työpaikka, asunto, kumppani, lapsia, mitä näitä nyt on. Itsellä se on enemmänkin sellaista halua jarruttaa elämä juuri tähän tilanteeseen, huolettomaan opiskelijaelämään, vielä hieman pidemmäksi ajaksi. Kyllähän niitä opiskeluja voi venyttää sinne yhdeksään vuoteen.. ;) En voi esimerkiksi edelleenkään käsittää sitä, että olen jo neljännen vuoden opiskelija. Miten se on mahdollista, kun juuri äsken olin fuksi? Ja kohta ne potkii mut pois yliopistolta. En ala. Muistan muuten, kun yläasteella amiksen valinneet naureskelivat lukion valinneille sitä, miten paljon meillä on vielä koulua edessä verrattuna heihin. No, ihmiset ovat erilaisia, mutta itselleni tämä peruskoulun jälkeinen kahdeksan vuoden opiskelu ei ole ollut todellakaan mikään rangaistus, vaan ehdottomasti elämäni parasta aikaa. Enkä edes puhu pelkästään opiskelijaelämän oheistoiminnasta. ;)

Minä 18v, Nemo 4v

Jag ska aldrig bli vuxen...

Eilinen synttäripäivä meni kivasti. En tietenkään mennyt kirjastoon kuten piti, koska eihän synttäreinä voi opiskella... Sen sijaan menin lenkille! Täytyy alkaa pitää taas parempaa huolta tästä vanhenevasta kropasta. Sain vanhemmilta lahjaksi uuden matkalaukun hajonneen tilalle ja Mikolta jotain, mikä sopi aika hyvin yhteen uuden matkalaukun kanssa: neljän päivän matkan Ljubljanaan lokakuussa!! Olin aika onnellista tyttöä koko päivän! Olin jo kuvitellut, että tämän vuoden reissut on reissattu. Lisäksi ollaan puhuttu Slovenian matkasta jo pari vuotta. Nyt ei harmita syksyn tulo yhtään! Jee! Kuullessaan Mikon lahjasta äiti sanoi mun olevan hemmoteltu ipana. Pitänee paikkansa. O:) Illalla mentiin juhlimaan bestixen synttäreitä ja vähän mun siinä sivussa. Sain oman kakunkin, nom.

23-vuotisuus on maistunut ensimmäisen vuorokauden oikein hyvältä. Toivottavsti jatkuu samaan malliin!