Matkakertomus: Praha, osa metroasemat

Maanpäällisen Prahan lisäksi maanalainen Praha oli (ainakin omasta mielestäni) mielenkiintoinen. Nimittäin innostuin ottamaan kuvia metrolaitureista, jotka kaikki olivat ilokseni vähän eri tyylisiä. Olisin halunnut matkustaa metrolla ja jäädä joka asemalla pois ottamaan kuvia, mutta Mikko ei tästä jostain syystä innostunut... No, sain kuitenkin aika monesta kuvat!

Miksi Helsingin metrolaiturit ovat niin tylsät? Hienoimmat metrolaiturit olen kyllä nähnyt Pietarissa, jossa olimme opiskelukavereiden kanssa ihan opastetulla metroasemakierroksella. Etukäteen vähän epäilytti, että voiko metrolaitureissa riittää katsomista melkein pariksi tunniksi, mutta riittihän niissä. Siellä oli metroasemilla sekä metrolaitureilla upeita taideteoksia ja esimerkiksi kristallikruunuja?? Enpä osaisi kuvitella Kontulan metrolaitureille kristallikruunuja kattoon... Ei varmaan pysyisi viikkoakaan ehjänä Suomessa.

Täytyy jatkaa metroasemabongailua muissakin kaupungeissa. Lontoossa on ainakin joitain ihan kivoja. Katsotaan, miltä Brysselissä näyttää, jos siellä käytämme metroa. Tähän loppuu Praha jutut, ensi viikolla siirrytään Brysseliin. Hyvää pääsiäisen jatkoa!

Matkakertomus: Praha, osa 4

Kolmantena Prahan päivänä kävimme vähän shoppailemassa. Kun ulkona oli niin kuuma ettei kaupunkia jaksanut keskipäivisin kiertää, saimme hyvän tekosyyn viettää aikaa ilmastoiduissa ostoskeskuksissa. Ostin paidan ja bikinit. Paidassa oli pitkät hihat, mutta silti se oli pakko laittaa päälle heti samana iltana kuumuudesta huolimatta. Itse olen ainakin sellainen, että uusia vaatteita täytyy käyttää heti ensimmäiset kaksi viikkoa putkeen.

Otimme suunnaksi Prahan "Eiffel-tornin". Oikeasti tornin nimi on "Petřín", mutta tuskimpa sitä moni tietää. Googletin sanoilla Praha Eiffel ja hyvin löytyi. Wikipediasta löytyy artikkeli, joka käy läpi Petrinin ja Eiffelin eroavaisuuksia yrittäen uskotella, etteivät ne ole ollenkaan samanlaisia. Juu, ei yhtään. Torni sijaitsee kukkulalla, jonne pääsee mäkihissillä. Menomatkalla hissi oli aivan täynnä. Kuumassa kopissa saattaa tulla vähän ahdistunut olo, mutta onneksi matka ei kestä kauaa. Ylös torniin emme viitsineet itseämme maksaa, kun olimme edellisenä päivänä nähneet jo ihan hyvin maisemia.

Viimeisenä Prahan päivänämme hengailtiin Kaarlen sillan kupeessa sekä vierailimme keskiaikaisten kidutusinstrumenttien museossa. Meille oli ennen matkaa kyseistä museota suositeltu mielenkiintoisena paikkana ja kyllä se sitä olikin, mutta myös ahdistava. Ihmisiltä ei näköjään puutu luovuutta, kun pitää satuttaa toista ihmistä: laitteita oli kolmessa kerroksessa. Huh huh, ei kovin hilpeä museokäynti tuo. Muutama kuva alla.

Ei yllättänyt, että on suomalaisten kirjoittama kommentti. :P

Vielä ennen lentokentälle lähtöä kiipesimme Kaarlen sillan torniin vilkuttamaan hyvästit kaupungille. Kaarlen silta löytyy muuten Patricia Schultzin 1000 Places to See Before You Die - kirjasta, enkä yhtään ihmettele miksi. Tosi tunnelmallinen paikka. Muutenkin Praha teki vaikutuksen kauniina ja viihtyisänä kaupunkina, toivottavasti palaamme sinne vielä joskus. Ehkä ei kuitenkaan ihan keskikesällä enää uskalleta... :)

Matkakertomus: Praha, osa 3

Kuumuuden takia lisättiin Prahan ohjelmaan vierailu maauimalalla. Katsottiin paikka kartalta ja matkustettiin lähimmälle metroasemalle. Kävi ilmi, että lähin metroasema ei ollutkaan kovin lähellä... Meni yli puolituntia kävellessä, kun ei oltu ihan varmoja suunnastakaan. Riemu oli suuri, kun kukkulan päältä kurkistimme alas laaksoon ja siellä kimalteli uima-altaan vesi. Riemu laantui, kun tajusimme, että emme olleet vielä lähelläkään maauimalan sisäänkäyntiä. Seisoimme jyrkän mäen päällä ja mietimme, että mistä pääsisi alas. Ei auttanut kuin kiertää tietä pitkin ja siinä menikin toiset puolituntia. Ei ollut kovin hilpeä kävelyreissu siellä keskipäivän helteessä, mutta selvisimme!

Uimala oli tosi kiva, vaikka tietenkin aivan täynnä tuollaisena päivänä. Suurin osa uimareista oli kuitenkin paikallisia, turisteja ei ollut löytänyt paikalle kovinkaan paljoa. Vietimme uimalassa useamman tunnin välilllä lounasta syöden. Auringossa ei jaksanut maata kerralla kovinkaan pitkään, koska - jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi - oli pirun kuuma. Uimaan piti päästä vartin välein, eikä 28 asteinen vesi virkistänyt sekään kovin paljoa. Kerrankin vesi oli tarpeeksi lämmintä jopa minunkin makuuni. Yleensä se veteen pääseminen kun on sellainen useiden minuuttien mittainen ja kiljaisujen täyttämä operaatio. Tuolla teki mieli vain pistää pää pinnan alle ja pysyä siellä loppupäivä.

Lopuksi huomattiin, että alueella oli myös sisäuima-allas. Sisällä oli väljempää ja viileämpää, sinne siis! En muista koskaan ennen menneeni lomalla sisälle uimaan, jos ulkoallas on tarjolla, mutta kuten todettu - kuuma. Väiteltiin Mikon kanssa, minkä värisiä uima-altaat on. Vaaleansinisiä tietty. En muista enää, mitä Mikko väitti, mutta ärsytti. Vaaleansinisiä!!

Iltapäivällä lähdettiin hotellille päin, tällä kertaa ratikalla, joka meni aivan uimalan edestä. Tietysti. Illalla otettiin suunnaksi Prahan linna. Ihan näyttävän näköinen tönö oli. Wikipedia kertoo näin: "Vuodesta 1918 linna on toiminut myös Tšekin presidentin virka-asuntona". Öö morjens, tässä meitsin asunto ei kun siis linna. Ei kait siinä. Linnan lähellä oli myös näköalapaikka, josta oli kivat maisemat kaupunkiin. Näköalapaikalta lähdettiin laskeutumaan takaisin kaupunkiin rappusia pitkin, joita oli noin tsiljoona. Meitä vastaan tuli pariskunta, joka kysyi onko Prahan linna siellä ylhäällä, ovatko he menossa oikeaan suuntaan. Sanottiin vain, että ovat. Ei raaskittu kertoa, että heillä on edessään noin puoli tsiljoonaa rappusta lisää.

Sieltä näkyi Pariisiin asti!

Teki mieli hypätä sekaan vähän viilentymään

Huomenna onkin herätys 3:00 ja siitä suunta Landvetterin lentokentälle ja Brysseliin. Mikko lentää Helsingistä ja treffataan lentokentällä. Lentojen suhteen kävi hyvä tuuri, ettei mun tarvii odottaa kentällä kuin joku 40 minuuttia Mikon lentoa. Oon kyllä niin into piukkana! Ajastan viikonlopulle vielä pari Prahan juttua, jotta pääsen sitten Brysselin kimppuun heti ensi viikolla.

GLAD PÅSK!

Matkakertomus: Praha, osa 2 & pääsiäissuunnitelmia

Matkan suunnitteleminen on melkein yhtä kivaa kuin matkustaminen itsessään. Kohteen tutkiminen, nähtävyyksien listaaminen (listat <3) sekä pakkaaminen: ihan parasta! Monesti saatan olla pakannut jo viikko ennen matkaan lähtöä, mutta purkaminen ei sitten olekaan enää niin kivaa. Takaisin kotiin tullessa laukku saattaa lojua nurkassa taas viikon purkamatta. Tällä kertaa lähden pääsiäismatkalle Brysseliin vain repun kanssa, jota en valitettavasti voi pakata ennen torstaita, koska sama reppu toimii täällä treenikassinani. Mulla on täällä mukana vanhemmilta lainattu jättimatkalaukku, mutta sitä en viitsi neljän päivän reissulle puolityhjänä raahata. Eiköhän se reppu riitä muutamaksi päiväksi ihan hyvin. Muutenkin olen huomannut, että mitä enemmän matkustaa, sitä paremmin oppii pakkaamaan. Ei tarvitse raahata koko omaisuutta mukana vain siksi, että jos sattuu tarvitsemaan naamiaisasua tai pitkän leningin tai kumisaappaat tai vappuhuiskan tai oman tyynyn. 

Luin Brysselistä vähän Wikitravelista ja matkakuume pärähti taas huippuunsa, ei malttaisi millään odottaa. Onneksi enää sellainen 42 tuntia. Ei sillä että laskisin... Meidän matkoilla Mikko huolehtii yleensä varauksista (maksamisesta! No ei sentään), lentolipuista (paitsi nyt mun pitää huolehtia omistani, kun lennän täältä) sekä hotellin löytämisestä. Mun vastuulla on ohjelman suunnittelu ja yleinen intoilu. Yleensä kirjoitan ylös kaikki mielenkiintoisilta vaikuttavat kohteet ja sitten niistä valitaan fiiliksen mukaan. Olemme reissussa siis perjantai aamusta maanantai iltaan. Tässä jotain, mitä olemme suunnitelleet. Katsotaan, saammeko kaikki toteutettua.

1) Suklaa. Ykkösprioriteetti Belgiaan mennessä. Nom nom.

2) Nähtävyydet. Ainakin Grand Place, Mannekin Pis, Atonium... Mun tekemältä listalta löytyy 13 kohdetta, katsotaan mitä ehditään.

3) Shoppailu. No ehkä ihan pikkiriikkisen. Tosiaan repussa on aika rajoitetusti tilaa, mutta ainakin se sateenvarjo pitäisi ostaa. "Jee". Pääsiäisreissuissa on se hyvä puoli, että kaupat ovat yleensä auki vain lauantaisin, jolloin ei ehdi tekemään hirveästi tuhoja lompakolle.

4) Luxembourg. Kyseiseen minivaltioon pääsee Brysselistä junalla kolmessa tunnissa, ajateltiin tehdä sinne sunnuntaina päiväreissu.

5) Mini-Europe. Okei tämäkin on nähtävyys, mutta innostuin tästä niin paljon, että pakko laittaa omaksi kohdakseen. Mini Euroopassa on noin 80 eri Euroopan kaupungin monumentteja ja rakennuksia pienoiskoossa (Wikipedian mukaan noin 350 rakennusta!). Pääsymaksu on 13 euroa, mikä on ihan sopuisa hinta siitä, että pääsee näkemään lähes koko Euroopan. ;) Eihän tämän jälkeen tarvitse enää Euroopassa matkustaa, haha. 

Lisäksi paljon yleistä hönöilyä ja kiertelyä ja hyvää ruokaa. Aika kivat treffit meillä tiedossa Mikon kanssa. ;) Nyt alan tutkimaan tarkemmin Luxembourgin tarjontaa. Tässä lisää Prahan kuvia:

Prahan linna

Iltaisin jaksoi olla vähän paremmin liikkeellä, vaikka kyllä silloinkin oli kuuma. Ulkoilma ravintoloissa syödessä tuli hiki pintaan, vaikka aurinko oli laskenut jo tunteja sitten. Onhan se syöminen tietty muutenkin sellainen urheilusuoritus... Pari kertaa menimmekin suosiolla sisätiloihin syömään, varmistuttuamme ensin ilmastoinnin toimivuudesta.

Meillä oli ollut to do-listalla jo pidemmän aikaa karikatyyri piirroksen teettäminen meistä. Prahassa saatiin viimein tartuttua toimeen ja Kaarlen sillalla olikin paljon taiteilijoita, joista valita. Ihmetyttää vieläkin, miten joku voi olla niin taitava. Taiteilija piirsi meidät erikseen ja koko hommaan meni alle puolituntia. Miten joku pystyy niin nopeasti nappaamaan ne tärkeimmät ja ominaisimmat piirteet täysin vieraasta ihmisestä? Ihan huikeeta. Vähän oli kuumottavaa istua tuossa mallina taiteilijan tuijottaessa. Lisäksi paikalle tuli joukko muita turisteja katsomaan ja ottamaan kuvia, yritä siinä sitten olla rennosti.

Meidän mielestämme kuva onnistui tosi hyvin ja oli oikeastaan paljon parempi kuin uskalsimme odottaa. Siinä on me! Nyt to do-listalla on ollut kohta yhdeksän kuukauden ajan kuvan kehystäminen ja seinälle ripustaminen... Katsotaan jos Mikko saisi sen paikalleen ennen kuin tulen takaisin. Kulta, sulla on seitsemän viikkoa ja kolme päivää aikaa!

Matkakertomus: Praha, osa 1

Enää kolme päivää, niin pääsee taas reissuun ja valloittamaan kaksi aivan uutta maata. Jotta odottavan aika ei olisi niin pitkä, niin kirjoittelin hieman viime kesän Prahan tunnelmista. Olimme Prahassa heinäkuun lopussa, eli todellakin siihen pahimpaan turistiaikaan. Kaupungista jäi kuitenkin tosi hyvä kuva ja toivottavasti palaamme sinne vielä joku päivä.

**

Eräänä kauniina kesäiltana Mikon ollessa lenkillä sähköpostiini pamahti Finnair Plus jäsentarjouksia. Mikon tullessa kotiin en antanut hänen yhtään hengähtää, vaan ilmoitin, että nyt varataan Prahan matkat! Ja niin me sitten varattiin. Tosin vasta sitten kun Mikko oli käynyt suihkussa.

Kaksi matkaa yhdessä kesässä ja itse asiassa yhdessä kuukaudessa (Bulgarian ja Prahan matkojen välillä oli pari viikkoa) on luonnollisesti aika paljon, joten päätimme säästää hotellikustannuksissa. Varasimme hostelworldin kautta itsellemme pienen yksiön. Omassa keittiössä voisi kokkailla ainakin aamu- ja iltapalat ja säästää silläkin vähän rahaa. Vaan toisin kävi. Paria päivää ennen lähtöä saimme viestin, että sekaannuksen takia varaamamme yksiö ei ole vapaana matkamme aikana, mutta heilllä on tarjota toinen yksiö vähän eri paikasta. Uusi asunto ei kuitenkaan ollut yhtä lähellä keskustaa eikä ollut varmuutta, olisiko siellä ilmastointi. Mikko sitten tsekkasi Ebookersin hotellitarjonnan ja vain pari päivää ennen matkaa sieltä löytyikin ihan huikeita diilejä! Luulisi että heinäkuun lopussa hotellit olisi kaikki täyteen buukattu, mutta ei. Saatiin neljän tähden hotelli Tyl aamiaisilla (ja sillä ilmastoinnilla!) halvemmalla, mitä asunnon vuokra olisi ollut. Jee!

Saavuttiin Prahaan illalla ja ajateltiin, että ompa täällä vielä lämmin tähän aikaan... We had no idea. Sanotaan nyt vaikka, että ilman sitä ilmastointia oltaisiin hukuttu omaan hikeemme.

Paikallinen kirppis

Reppana!

Ei koirat osaa lukea...

Hotellin ovesta ulos astuessa kuumuus löi vasten kasvoja ja ensimmäinen ajatus oli ihanaa. Parin minuutin ja muutaman kymmenen metrin kävelyn jälkeen ajatus olikin kamalaa. Olen ennenkin kirjoittanut Prahan kuumuudesta ja antanut sille kunnian olla läkähdyttävin paikka, jossa olen käynyt. Sisämaassa ei käynyt tuulen henkäystäkään ja kuumuus ei helpottanut yölläkään. Kaupunkilomalla kuumuus on vielä paljon väsyttävämpää, kun ei voi vain makoilla rannalla, vaan haluaisi kävellä kaupungilla ja katsella nähtävyyksiä.

Lähdettiin kuitenkin urheasti taapertamaan eteenpäin. Vauhti oli aika matelevaa, mutta maisemat sentään hienoja. Käveltiin Vltava-joen viertä Kaarlen sillalle asti. Kun näimme joella risteilevät turistialukset, oli selvää, että sellaiselle on päästävä. Kauhea tunne olla uudessa kauniissa kaupungissa niin poikki, että tekisi mieli mennä vain ilmastoituun hotellihuoneeseen!

Jokiristeily oli todella hyvä idea tuossa tilanteessa. Kuumahan siellä veneessäkin oli, mutta sai ainakin istua paikoillaan. Sitä paitsi veneellä oli tarjoilu! Ihan mahtavaa. Ei mitään muistikuvaa, paljonko noin puolentunnin jokiristeily maksoi, tuossa vaiheessa oltaisiin oltu valmiita maksamaan aika paljon varjossa istumisesta. Kiva risteily oli joka tapauksessa, veneellä oli selostus useammalla kielellä nähtävyyksistä, joita ohitimme. Kuvia tuli otettua risteilyltä aika vähän, oltiin jo niin nuutuneita tuossa vaiheessa.

Risteilyn jälkeen käytiin lounaalla ja sitten hotellille viettämään ansaittua siestaa. Huh. Mainitsinko jo, että oli kuuma?

Aww. Sääliks kävi miehiä puvuissaan kuumuudessa

Oli siellä muitakin